tiistai 9. joulukuuta 2014

STUDIA

Morjes!

Oltiin tossa viime viikolla Studia-messuilla esittelemässä Jamkia. Meitä lähti maanantaina aamulla kaks sote-alan opiskelijaa, restonomi, tradenomi, tiimiakatemialainen, kaks insinööriä ja musan opiskelija kohti Messukeskusta. Kyytiin hyppäs myös yliopistolaisia, ja oli meillä koulun puolesta henkilökuntaaki mukana. Roudattiin bussi täyteen kamaa - Ikea-kamaa lähinnä - ja matka alkoi!

Meni tosi kivasti koko matka. Ainoo miinus oli, et kun pysähdyttiin Teboilille syömään, niin melkein kaikki tilas lehtipihvit, mut meiän restonomi sit tilas vuohenjuustokanaa. Kun annos saapu, niin siinä juustossa oli MUOVIT päällä?! :DD:D No, jouduttiin sit odottelee, että saatiin uus annos restonomille, ja sit kun se vihdoin saapu niin meiän pitiki jo jatkaa matkaa. No mutta, ruuat mukaan ja asia selvä! 

Pasilaan kun saavuttiin, niin homma oli purkaa bussi ja koota ständi. Meillä oli sairaan siisti ständi, pinkki lattia ja valkoset seinät ja sit kaikki muu härpäke oli meiltä mukana. Niiden Ikea-kamojen kokoominen oliki sitte riemukasta... Meillä oli myös kisa, et kummat saa nopeemmin identtiset kaapit kasaan, kaks insinööriä vai kuus tyttöä. Arvatkaa kummat voitti! Ja pojat oli alottanu meitä paljon aikasemmin... (losers <3)
Lähin sit illaks kotiin, kun teki mieli olla kotona. Ja oli ikävä kisuja! Tulin kuitenkin nukkumaan hotellille, koska en kovinkaan usein pääse Helsingissä ilmaseks hotelliin. Ja hotelliaamupalaa en ois missannu kyllä mistään hinnasta!








Ite messut meni hyvin, ainakin eka päivä. Meitä vastapäätä oli Oulun yliopisto ja amk, joten oli pikkusta kisaa siinä niidenkin kanssa, että kummat saa kiinnostuksen heräämään. Muutaman kerran oli tilanne, jossa meikä kysy et kiinnostaisko sote-ala, niin vastapuolelta (TODELLA HYVÄNNÄKÖNEN) lääkäriopiskelija heitti et no hei mites toi lääkis! Me myös kysyttiin, et no kiinnostaako tradenomin opinnot niin sieltä heitettiin että joo mites toi arkkitehtuuri? Juu. Seinille mä puhuinkin :D 
Illalla mentiin porukalla syömään Santa Fe raflaan ja vielä myöhemmin istuttiin margaritaämpärin ääreen Iguanaan. Porukka oli aika väsynyttä, joten oltiin varmaan jo 23 aikaan takasin hotellilla.



sote-tytöt


Toka päivä oli ihan hullun väsynyt. Vaikkei mennyt myöhään edellisenä iltana, niin jalat oli poikki, ääni maassa ja kun messukävijöitäkin oli harvakseltaan, niin jotenkin ei saanu samanlaista draivia siihen tekemiseen. Nopeesti nekin tunnit sit meni, ja neljän aikaan alkokin todella ripee purku. Mä pääsin jo 16:55 junaan kohti kotia, ja oltiin siis sillon jo ihan valmiita!

Näin siis purku sujui.... :D



Oli tosi kivaa, ja oli niin kiva tutustua uusiin ihmisiin! Meil oli hyvä jengi ja hauskaa yhessä, että voipi olla että lähen ens vuonna uudelleen, jos tilanne sallii :)

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Tää on mun arkee

Robin Packalen sanoo kans tollee. Ainakin sen instagram profiilissa.

Ajattelin nyt tähän mun opiskeluaiheiseen blogiin tuoda sitä mun opiskelijan arkeekin vähän. En tiedä lukeeks tätä edes muut kun my homie Anna, mutta jos nyt joku muukin lukee niin kiva kiva!

Opiskelijoiden vissiin ei kuuluis käyttää sanaa vapaapäivä. Jos koulua ei satu olemaan, niin se on etätyöskentelypäivä. Eli 8-16 opiskelua omatoimisesti. Well... Mulla noi etäpäivät kuluu kyllä ihan toisin, niin ahkera kun oon tässä opiskelussa. (Kiitos iskä Netflixistä!)

No mitä mä sit teen?
Se on oikeesti hyvä kysymys, on aika katsoa peiliin ja miettiä, mitä mä teen mun vapaa-ajalla. Maanantait ja tiistait on ollu tähän asti etätyöpäiviä, joten oon muutaman viikon alun viettänyt kotopuolessa ja tullut Jykylään vasta tiistaina niin, että kerkeen koristreeneihin illalla. Tiistai-illat menee siis koriksessa. Keskiviikot on olleet yleensä vapaailtoja (kuten nytkin, ah), jolloin varmaan kannattais käyttää aika hyödyks ja tehä koulujuttuja. Torstaisin ja perjantaisin oon taas koristreeneissä illat, joten sekin ajankäyttöongelma on ratkaistu! Kaikki luppoaika noissa väleissä menee sit pyykkiä pesten, päiväuniin, ruuanlaitossa tai johonkin muuhun oleelliseen. 

Musta vähän tuntuu, että en oikein elä semmosta opiskelijaelämää, mistä puhutaan. Mä en oikein biletä, en ryyppää (uskokaa tai älkää, en pidä erityisemmin alkoholista), en käytä kaikkea aikaani vaan opparin miettimiseen tai koulutehtävien tekoon. Mä kyllä tapaan kavereita, mut en kyl turhan usein. Mutta ei se mua vaivaa. Musta on ihan kiva silloin tällöin käydä jossain, ja eipähän vähäiset pennosetkaan kulu ainakaan juhlimiseen. Ja mä oon ihan tyytyväinen koulupäivän aikana tapahtuneisiin sosiaalisiin kanssakäymisiin.

Loppuvuosi (hahahhaaa enää reilu kolme viikkoooo) tuleekin olee sitte niin täysi, että laskin just kalenterista, että mulla on tän illan jälkeen enää kaks vapaapäivää ja yks vapaailta ennen joulua. Ja tän kaiken harkan ja koulun ja treenien ohella pitäis vielä tehä kaikenmaailman kirjallisia tehtäviä. No, onneks vuorokaudessa on 24 tuntia. Toivottavasti se riittää. Nukutaan sit viimeistään jouluna!

Ja tässä nyt jotain mun arkikuvia. Näyttääkö mielenkiintoselta? No, ei mustakaan. Tää on mun arkee.

Pikkasen alko sataa kun poljin kaupungin läpi treeneistä kotiin.....

Mun perus ilta: kynttilöitä ja viltti ja netflix. <3

Mun perus kotiasu. JumpIn !!!!

torstai 6. marraskuuta 2014

Harkkaa ja projektia ja stressiä

Jos joku kysyis multa just nyt, että tykkäätkö koulunkäynnistä, niin vastaisin että en.
Oon ollut aina kouluihminen, tykkään aikatauluista ja rutiineista, säännöllisestä ja suunnitellusta arjesta.
Mutta. 
Okei, ennen kun alotan, parannusta on tapahtunut sikana, aikataulut on kutakuinkin pitäneet nyt syksyllä.
Mutta.
Tällä hetkellä mua ei vois enempää turhauttaa aikataulut, kellonajat, päivämäärät ja niiden sopiminen ja selvittäminen ja ARGH. (Joku vois sanoa, että oon stressaantunut.)

Mut valittiin pakotettiin projektijohtajaksi (kiitos Anna), ja meillä on ihan hanuriprojekti mun mielestä. En lähe avaamaan sitä yhtään enempää, mutta siihen liittyy tosi paljon aikataulutusta yms, ja meidän tiimi ei oo mikään paras näissä aikataulujen järjestämisissä, koska kaikilla on jo kalenterit täynnä. Pitkin tätä projektia oon saanut lähes päivittäin kuulla yllättäviä asioita, että ahaa, tommonenkin pitäis ja joo, sit ois vielä tommonen ja niin, kun ton voi tehdä vain tällä tavalla. Oon tosi kärsivällinen ihminen, mutta oon ollut viimeisen kuukauden niin raivon partaalla koko ajan, että kun joku sanoo sanan asiakastyytyväisyyskysely, niin meinaan purskahtaa itkuun.
Projekti on oikeesti jo kohta melkein loppusuoralla, eli itse toteutus on jäljellä. Sen jälkeen oon kyllä leikisti kuuro ja sokea ja mykkä, jos tulee vielä jotain mukavia ylläreitä liittyen tähän... Ja joo, never say never, mutta mä en kyllä enää koskaan lähde projektipäälliköksi, jos projekti ei oo kokonaan tiimin suunnittelema aasta ööhön.

Tässä samanaikaisesti on myös kotihoidon harkka meneillään, ja tiistaina mulla nousi pakokauhu. Mä en ehdi tehdä sitä harkkaa. Mä en ehdi. Tosiasiassa varmaan kyllä ehdin tosi hyvin, mutta kun jätin sen tietoisesti näin loppuvuodelle, ja koulua on jäljellä viisi viikkoa, niin kyllä tässä pieni paniikinpoikanen vilistää silmissä. Mutta kyllä mä ehdin.

Toinen harkkajuttu, varattiin Jobstepin kautta eilen harkkapaikat ens keväälle (eli kesälle)... Pääsin kyllä just sinne minne halusinkin, ja oon siitä tosi ilonen! Harmittaa vaan sikana, kun se on kuitenkin neljän viikon harkka, loma-ajalla periaatteessa, niin sen ajan olis voinut tehdä töitä jossain paikassa, mistä maksetaankin. Eikä siinä vielä edes kaikki, nimittäin elokuussa tehdään sit toinen harkka pitkänä, ja sekin on loma-aikana. Käytännössä jos haluan siis ens kesänä lomailla, niin sit en tienaa pennin hyörylää.
I <3 JAMK.


Kuitenkin, ensimmäinen opiskeluvuosi on viittä viikkoa vaille done, että ihan ok mielellä edelleen. Oikeesti, vuosi Jyväskylässä? Jesus.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Ankkuriviikko I & Hei! Musta tulee oikeesti kätilö!

Heheei!!

Nyt on käynnissä ensimmäinen ankkuriviikko, ja jos joku muistaa mun aikasempia ankkuriviikkopostauksia (tämä ja tämä), niin en oo niiden kovin suuri fani. Mutta nyt tässä ankkuriviikossa on jopa ollut oikeesti jotain järkeä, eikä kaikki oo tuntunu niin turhalta ja epäoleelliselta. :-D

Tää ankkuriviikkosysteemi on vaan oikeesti aika tyhmä (oikeesti tosi hyvä), koska joka päivä on koulua ja siihen tottuneena, että kouluun tarvii herätä kahdesti viikossa, on nyt tooooosi huono juttu. Asioita on kyllä huomioitu ja helpotettu meitä opiskelijoita ajatellen, koska tälle viikolle osuu ei yhdet, vaan kahdet ryyppäjäiset, niin aamut alkaa vasta klo 10. HUH.

Maanantaina oli tosi perinteinen oppitunti, mitä oon kyllä ite ainakin kaivannut tosi paljon. Opettaja luennoi ja diashow pyörii taustalla, me kuunnellaan, kysellään ja tehään muistiinpanoja. Oi mitä luksusta. Aihekin oli mielenkiintoinen, näyttöön perustuva hoitotyö.

No eilen tiistaina piti olla kaikille yhteinen seminaari/koulutus jonka aiheena oli sateenkaariperheiden kohtaaminen. Ihan supertärkee ja -mielenkiintonen aihe, mutta sen saaman suosion takia kaikki ei päässykään osallistumaan. No, me oltiin kaverin kans ilmoittauduttu jo etukäteen tohon päivään, niin päästiin sinne ONNEKS. Muuten ois ollu vapaapäivä, voi harmi........ No mutta oli siis tosi mielenkiintonen ja hyvä päivä! Paljon uutta tietoa ja sanastoa, ja ehkä omasta mielestä mielenkiintoisin kohta oli kun sateenkaariperheistä oli tullut ihmisiä kertomaan omia kokemuksia mm. viranomaisten kanssa kohtaamisista. 
Yks asia, mikä todellaki iski omaan tajuntaan, oli tämmönen esimerkki: mieti, jos sulle tulisi vaikka sokea asiakas. Et sä voisi sille sanoa, että lopeta sokeana oleminen. Samalla idealla et voisi sanoa homoseksuaalille, että lopeta homona oleminen. Se on asia, joka vaan määräytyy, tuskin kukaan päättää ryhtymällä ryhtyä homoseksuaaliksi. Sama asia kun sokeus, siihen ei (periaatteessa) voi itse vaikuttaa.

No mutta siis tänään. Aamulla käytiin läpi lukemiamme kirjoja pienissä ryhmissä. Kaikkien kirjat käsitteli jollain tavalla sairastumista, ja niistä oltiin sit kirjoitettu kirja-analyysit. Vitsi, ainakin meidän pienryhmässä syntyi ihan sika mielenkiintosta keskustelua!! Ja todellakin voisin lukea ne kaikki kirjat (HUOM! En pidä lukemisesta)!
Lounaan jälkeen meille kätilöille oltiin järjestetty tapaaminen keskussairaalalla kätilön kanssa. Päästiin kiertämään hänen kanssaan synnytysvastaanottotiloja ja päästiin kattomaan, miten valmistellaan synnytyssali tulevalle äidille. Ja päästiin me kattomaan vauvojakin! Apua mulla vaan on joku ikuinen vauvakuume, mutta kun ne vauvat oli niiin pieniä ja niiiin söpöjä!!!! Voi huokaus :)

Toi oli ensimmäinen konkreettinen kosketus tulevaan ammattiini. Nyt niinkun oikeesti on semmonen olo, että hei, musta tulee kätilö. Oikee kätilö. 8)

Ei pelkästään ankkuruuden takia tää viikko oo vaan madellut. Oon koko ajan jotenkin päivän edellä, soitin äidillekin että voitko tulla hakemaan perjantaina mut junalta, ja puhelun päätteeks sanoin, että no nähään sit huomenna. No eikun ei nähäkään. Mutta siis joo, ihan sairaan pitkä viikko, vaikka onki ollu kauheesti ohjelmaa! Huomennakin on Kauppakadun Appro, niin menee huominenki nopeesti. Oi voi, niin paljon tehtävää ja niin vähän kiinnostusta tehä ne kaikki. Perjantaina pääsee kotiin, ja VIIKON PÄÄSTÄ minä oon Skotlannissa. Hihi. Mutta nyt jatkan haalarimerkkien ompelua.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

FRESHMEN PARTYYYY

Hellurei vähän myöhässä!

Tursajaiset siis oli männä viikolla ja oli kyllä ihan mukavaa! Arvelutti vähän kun ulkona oli "vaan" 15°C ja kuitenkin mullakin lyhyt helma ja lyhyet hihat. Hyvin kumminkin tarkeni, ainakin alkuillan.

Okei mistä siis on kyse. No, tursajaiset, fuksiaiset, millä nimellä niitä nyt sit kutsutaankaan eri kouluissa. Meillä oli teemana piirroshahmot, joten sen mukaan oli suositeltavaa pukeutua. Homma lähti liikkeelle pääkampukselta, jossa jakauduttiin noin 10 henkilön ryhmiin tutoreiden luotsaamina. Ja sit niissä ryhmissä kierrettiin ympäri kaupunkia suorittamassa rasteja ja hengaamassa piirroshahmoina!

Aikaa oli varattu 6h, eli kun klo 15 oli lähtö, niin vikat paikat piti olla klo 21 mennessä suoritettuna. Jotkut kai ei suorittanu kaikkea, mutta me kyllä kierrettiin ahkerasti kaikki rastit! Välillä käytiin kaupassa, monesti vessassa, välillä syömässä... Ja kerettiin silti just mainiosti! Go Weeners!...

Niillä rasteilla oli kaikkia ihania luovuutta vaativia tehtäviä. Esimerkiks vaikka piti nostaa pussista viis esinettä ja tehdä niitä käyttäen näytelmä. Ja sit oli joku random kepukka, jolle piti keksiä mahollisimman monta eri käyttötarkotusta. Jaaa kaikkea muutakin hauskaa! 

Kaikki se panostaminen ja yrittäminen oli kannattavaa, koska meiän joukkue oli KAHDEKSAS!!! Joukkueitahan lähti useampi kymmenen, joten to-del-la hyvä suoritus! Ja meillä ja kutossijalle tulleilla oli samat pisteet, eli perjaatteessa oltiin kutosia! Woop woop!

Meiän tiimistä oli suoraan sanottuna surkee osallistujamäärä. Meitä oli 3/11. OIKEESTI. Kuin heikkoo. Mut meillä oli kyllä silti hauskaa! Toi oli ehdottomasti once in a lifetime juttu ja harmi jos ja kun moni missas. Mutta tuleehan näitä partyi vielä, ens viikolla haalarikastajaiset ja appro. Vaik ei ne oo sama, mut silti. O-ou...




maanantai 15. syyskuuta 2014

Miksi Jyväskylä?

Oon saanut tosi paljon mua ihmetyttäviä kommentteja Jyväskylässä, kun oon kertonu olevani pääkaupunkiseudulta kotoisin. Sitä ihmetellään ihan sairaasti, että mitä sä teet täällä, ja että miks tulit pois sieltä.

Se on sama asia, kun jyväskyläläinen haluu lähtee Tampereelle tai Kuopioon ja vaihtaa maisemaa. Tosi monet ei-pääkaupunkiseutulaiset haluu just Helsinkiin opiskelee, koska se on tosi cool asua Helsingissä. Myös tosi monet pkseutulaiset ajattelee, et joo, tää Helsinki on mun koti ja en ikinä haluu lähtee täältä. Fakta vaan sattuu olee se, että vaikka mä oisin asunu 20 vuotta pkseudulla, niin se ei auta mua pääsemään kouluun yhtään helpommin kuin vaikka jotain 20 vuotta Oulussa asunutta tyyppiä. Ja Helsinkiin on aika vaikee päästä yleensäkin, joten lämpimästi suosittelen miettimään muita opiskelukaupunkeja. Tampere, Turku, joo ne perus, mut Jyväskylä on kiva, kuulemma Lappeenrantakin, Vaasa, Oulu, Joensuu, Seinäjoki... It's your choice. :)

Sillon vuosi sitten marraskuussa mulle oli siistein uutinen ikinä, että mä pääsen vaihtaa maisemaa. No, aika rankasti se vaihtukin, koska en viihtyny Jyväskylässä yhtään koko keväänä. Koulua oli vähän, en oikeen löytänyt ihmisiä kenen kanssa haluisin hengailla ja mökkeydyin pieneen soluhuoneeseeni aika visusti. 
Kuitenkin kesä teki tehtävänsä, ja musta oli sairaan kiva palata Jyväskylään. Oikein odotin sitä, kuinka saan olla yksin ja ottaa taas vastuun omasta elämästäni. No, mun kämppä sattuu olemaan harvinaisen vittumaisella paikalla, suoraan baarin yläkerrassa, ja en oo nukkunut kunnolla kuukauteen, joten en todellakaan enää odota sitä, et pääsee Jyväskylään... 

Kaikesta huolimatta mä oon (jälleen kerran) päättänyt viihtyä Jyväskylässä ja että siitä tulee mun kotikaupunki neljäksi vuodeksi. Mä en jaksa niitä stressaavia pääsykokeita ja sitä prosessia. Ja haloo, mulla on jo koulupaikka, miks mä enää hakisin! Eikä toi koulu nyt varmaan enää voi huonontua :D 

Se pointti oikeestaan mitä lähin avaamaan, on se, että välillä täytyy lähtee pois jotta voi tulla takaisin. Ja kerronpahan sen, että on ihan hitosti kivempaa tulla takasin kotiin, kun ei oo lähteny samoista seinistä samana aamuna. Ja loppujen lopuksi neljä vuotta mun elämästä on niin lyhyt aika, että oikeesti mua vähän jopa hävettäis sanoa, et joo opiskelin vuoden Jyväskylässä. Sit joskus kun oon vanha ja kokenut kätilö, niin voin ylpeänä sanoa, että oon opiskellut ja valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. :)

perjantai 12. syyskuuta 2014

Vaihtofaktaa vai fiktiota?

No tänään sitten kuulkaas pääsin juttelemaan niistä vaihtojutuista! 
Lähen aika varmasti niinkun vuoden päästä syksyllä, koska sillon on niitä harkkoja, joita pystyy tehä ulkomailla. Ens keväänä meillä ois sisätauti- ja mielenterveysharkat, niin ainakaan tota mielenterveyttä ei suositella tekeen muual kun Suomes. Mut toi sopii mulle tosi hyvin, koska ens keväänä on myös Katy Perryn keikka ja sehän ois ollu katastrofi jos oisin missannu sen!!! ( :P )

Mutta joo, kohdemaatkin sitten vaihtu kertaheitolla. 
Jenkkeihin ei oo (raha?)ongelmien takia päässy vähään aikaan, koska siellä pitäis maksaa 8000€ tai dollarii lukukausimaksuja. Okei, se pois listalta.
Britteihin on tosi vaikee päästä, ne ei kouluissa välttämättä ota sinne ollenkaan opiskelijoita, ja ainakaan kätilövaiheen harkoissa sinne ei oteta ollenkaan. Että pitäis mennä sh vaiheessa. (Mikä siis mun suunnitelma anyway on.)
Ruotsiin kai pääsee aika helposti, mutta nekään ei mielellään ota kätilövaiheen harkkoihin. Well, pidetään listalla!

Uudet maat, jotka todellakin herätti mun kiinnostuksen on siis Irlannin Dublinissa sijaitseva Dublin University joku niistä, joka vielä ei oo partneri, mutta joka varmistetaan viimeistään kevään aikana! Se todellakin kuulostaa hyvältä, oon niiin pitkään halunnu muutenkin käydä Irlannissa :)
Toinen kohdemaa, mikä innosti ihan eri tavalla on Viro! Jotkut varmaan ajattelee, et miks lähteä niin lähelle kun pääsis Afrikkaan. No, ei sillä oo niin väliä mihin lähtee, kunhan pääsee tekee harkan eri kielellä kun suomi, ja et pääsee kansainvälistymään! Siel on kuulemma hyvät puitteet Tallinnassa ja erityisen hyvät Tartossa kätilöille! :)

Nyt täytyy ottaa tutoropettajaan yhteys ja katella sen kanssa, et mitä harkkoja mä voisin suorittaa vaihdossa. Ne kestää yleensä 3 kuukautta, eli 3x4vkon harkkajaksoa. Tai toki voi ottaa teorioitakin siihen, mut harkka on varmaan mulle se juttu. Jotkut on tehny kyllä 4x4vkon harkatkin siel, et ne voi räätälöidä jokaiselle ihan omat harkkasysteemit. Mut nyt vaan sitte odottelee, ja keväällä teen sen haun ja sit ootellaankin niistä laitoksista vastauksia, et kuka mut ottaa :) WUHUUU!

Jeee. Nyt meen perjantain kunniaks ostamaan pizzzaaa. Kauhee nälkä muutenkin. 

torstai 4. syyskuuta 2014

omg!!!!!!!

Jaikssss.

Mulla on viikon päästä tapaaminen kv-koordinaattorin kanssa vaihtoon lähdöstä. Kuin jännää!!!!!
Hommahan on niin, että voisin lähteä jo keväällä heti vaihtoon, mutta sen takia meen juttelemaan, koska en tiiä kannattaako mun vielä lähteä. Ja onko mun haluamiin maihin ees mahollista lähteä vielä keväällä, vai ootanko syksyyn. Mutta haaaaa siistiä!
On muuten ihan kivan näkösiä kohteita mun listalla....... 
PÄÄTÖS ON VARMAAN TOSI HELPPO. Or not.

San José State University, San José, California, USA


Jönköping University, Jönköping, Sverige


Northampton University, Northampton, United Kingdom

Nooo mutta tästä tämä lähtee! Ja tästä tulee olemaan paljon asiaa. Takuulla.

Kuvat: 
http://www.uwplatt.edu/education-abroad/ju-jonkoping-sweden-exchange 
http://www.educationusafair.org/brasilia/universidades.php
http://www.gssarchitecture.com/?page_id=2934

perjantai 29. elokuuta 2014

Tuosta.

Huuuhhuh! Ihan mahtava orientaatioviikko takana. Ei ois voinu kyllä paljoo paremmin enää sujua!

Meiän uudet hoitsuopiskelijat on ihan mahtavia. Ne on niin täysillä mukana, että jos sanottais niille, että juoskaa ympäri Jyväskylää kaatosateessa näytellen ja selfieitä napsien niin ne tekee sen. Ja ne teki, nimittäin säät ei meitä oo kauheesti tällä viikolla suosineet, mut se ei meiän tursaiden menoa haitannu! Ne paino menemään semmosta vauhtia, että me tutorit oltiin ihan onnesta soikeina. Ne on ihan huipputyyppejä <3.

hoitsututorit <3

Eli. Maanantai ja tiistai oli tutoropettajien päiviä. Me tutorit oltiin mukana kyllä ja meillä oli omat tehtävät, just ryhmäytystä ja läsnäoloilmottautumisia ja semmosta. Siinä parin ekan päivän aikana ei kyllä jääny varmaan yhtään nimeä mieleen, koska niitä uusia opiselijoita pelkästään hoitoalalla on vissiin joku 60... Heh heh. 
Keskiviikko oliki sitte meiän tutorien oma päivä! Oli sika kivaa! Meiän tutorporukka on ihan mahtava, ja tullaan hyvin keskenään juttuun :-). Alotettiin aamu heittäytymällä luovuuden maailmaan (:D) ja annettiin tursaiden näytellä ja rakentaa itseistään koneita. Ihan superhyviä esityksiä! Sit oli ns. vakava osuus, kun käytiin turvallisuuskävely läpi, ja sit iltapäivällä tehtiin tosiaan toi kaupunkikierros, jossa niillä oli jokaisella "rastilla" oma tehtävänsä, esimerkiksi paikan nimi oli Lain koura, vihjeenä sen löytämiseks oli pii-paa-pii-paa-wiu-wiu-wiu ja tehtävä, joka niiden piti siellä suorittaa oli kuvata paikkaan liittyvä kohtaus. Tuli kyllä ihan sikahauskoja videoita! Ja tutoreilla oli H A U S K A A!
Torstai ja tää päivä oltiinkin sit tiimeissä, kun tosiaan Jamkissa opiskellaan monialaisissa tiimeissä (paitsi just mun tiimi, joka on pelkkiä kätilöitä). Meillä on siis pienryhmiemme lisäks vielä kummitiimit pareittain, ja no... to be honest mä en kyllä ihan tarkalleen tiedä, että mikä meiän rooli on kummitutorina. Ehkä se selviää. Mulle sattu ihan mahtava pienryhmä sekä kummitiimi, kaikki oli jotenkin tosi hyviä tyyppejä ja porukat ryhmäyty tosi nopeesti! Jotenkin vähän tuli semmonen kateellinen olo jopa, kun näillä uusilla opiskelijoilla on niiin sikahyvä meininki, ja sit oma tiimi ei oo näin menevä ja heittäytyvä. Mut jokainen tiimi on erilainen. :)

Tää viikko on kyllä ollu ihan hullun jees. Tutorina on niin kivaa! Vaikka kylläki aika rankkaakin, koska koko ajan pitää olla skarppina ja valmiina vastaamaan kysymyksiin jnejne. Nytkin mulla on hoidettavanani nimineulatilaus, ja niiden rahojen ja opiskelijanumeroiden kerääminen vaatii lähes koko ajan valmiutta olla kirjottamassa juttuja ylös. Mutta otin tän tehtävän tietoisesti vastaan, ja aion siitä kunnialla suoriutuakin. :)
Tänään oli myös haalarisovitus ja kohta on meilläkin haalarit poikkareissa jalassa! Kauhee ompelu-urakka edessä... Mutta hyvällä mielellä loppuu tämä tutorviikko. Ens viikolla onkin sit omat opinnot käsillä, mitä en kyllä kovin innolla oota... :D Onneks kohta on taas syysloma, ja sit pääsen pitkästä aikaa itekin lomailemaan. Skotlanti, here I come!

iltakävelymaisemia


haalarimerkkimetsästys - it's on!

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Uusi alku

Moi!

Tulin uuteen kämppääni torstaina illalla ekaa kertaa asumaan. Eka yö oli katastrofaalinen, mut niin kai se on joka paikassa. Täällä tosin on paljon totuttavaa ja häiriötekijät on oikeesti aika häiritseviä. Mutta onneks mulla on isiltä peritty unenlahjat, ja kun nukahdan, niin sit nukutaan. :)

Perjantaina oli semi tiivis tutorpäivä. Alotettiin klo 12 tapaamalla HYVIn tutorit ja valmentajia. Käytiin läpi kaikenlaisia käytännön juttuja ens viikkoon liittyen ja tarkistettiin vielä, et on selvillä, kuka on kenenkin ryhmän kummitutor. Mutta kuulemma on vielä ihan hyvä määrä asioita, jotka selviää sit kun opiskelijat on paikalla.
Päivä jatku siitä sitten meiän hoitsututoreiden suunnittelupaliksella lounaan (Burger Kingin) merkeissä. Suunniteltiin tursaille mm. kaupunkikierros, joka tulee oleen HAUSKAA (ainakin tutoreille :D!!!!!). 
Vielä puoli viideltä alkoi vika miittinki kaikkien tutoreiden kans, ja siellä sit käytiin kaikkia yleisiä juttuja ja päivämääriä läpi. Jotenkin tuli niin paljon juttuja perjantaina käytyä läpi, et musta tuntuu, etten muista edes kaikkea! Onneks kaikki löytyy jostain kirjotettuna, esim. kalenterista tai sit sähköpostista. Mun aivot ei myöskään oo vielä täysin semmosella koulu-asetuksella, mikä saattaa hieman vaikuttaa tähän hitaasti sisäistämiseen.

No, perjantaina äiti tuli tänne! Ihanaa, se toi mukanaan mun suurimman osan vaatteista, joita en torstaina viittinyt junalla raahata. Se ilta meni tosi nopeesti, käytiin pizzalla ja kävelyllä (ja äiti sano varmaan miljoona kertaa Kuokkalan sillalla ollessa että IHANA MAISEMA), ja sit vaan laittelin kamoja paikoilleen. Juteltiin aika pitkään myös mun toisen kämppiksen ja sen poikaystävän kanssa tässä keittiössä. Vaikuttivat ihan mukavilta! 

Lauantai olikin sitten taas tehopäivä. Alotettiin aika aikasin jo aamusta kauppakierros. Meillä oli pitkä lista tarvittavia, ja suuri osa löydettiinkin. Prio1 oli pimennysverho, joka löyty Eurokankaasta. Ihana verho voi vitsi! Ja sen ansiosta nukuttiin tänään puoleen päivään asti. Tultiin takasin kaupoilta varmaan vasta viiden aikaan, ja sit alettiin laittaa verhoja ja ruokaa ja muita pikkujuttuja. Käytiin myös eilen illalla kattomassa sisäpuolelta toi Kuokkalan kirkko ja vitsi SE on hieno! Tosi hieno, ja kuulemma sika hyvä akustiikka. Niillä on siel kaikenlaista musatoimintaa, mutta saa nähä meenkö mukaan, ja että kuinka paljon sitä koulua sit on, että kannattaako mun sit sitoutua jos en ookaan tääl kovin paljoo. Mut kaikki selvii!

Tässä myös kuvia uudesta kämpästä. On se nyt ihan kiva jo!



äiti asentaa (sairaan hienoja) verhoja


siinä se on! Kuiva-ainehyllykköni :-)



ylimääränen verhokangas pääsi mun muuttolaatikkoyöpöydän päälle, kun äidin mielestä se laatikko oli tosi ruma sellasenaan. mutta onhan toi tosi kiva toi kangas tossakii!



pakkohan sitä oli ottaa eka peilikuva täs kämpäs hehe



No, tänään on myös ollu menopäivä. Käytiin ostamassa listalta vielä keittiöön pikkupöytä (lipasto?) ja hajusteet vessaan jaaaa jotain pieniä juttuja vielä. Koottiin yhessä se hylly ja syötiin, ja sit äiti lähti ajaa kohti kotia. Oh man, nyt tuli haikee olo! Äiti on paras äiti <3. Kohta tänne saapuu yks opiskelija- ja tutorkamu, jonka majoitan tänne ensi viikoks, koska hänellä ei oo vielä kattoa päänsä päällä. 

Tästä tää lähtee taas. Tuntuu niin oudolta kyllä. Mutta ihan kivakin, et alkaa arki ja rutiini ja normaalit aikataulut pyöriä. Vähän kyllä huolestuttaa tuo bileiden määrä tässä syksyllä....

perjantai 1. elokuuta 2014

Kesäajatuksia

Mun pitäis nytkin olla nukkumassa, koska aamuviiden herätys tulee nopeammin kuin luulenkaan, mutta koska nää ajatukset on mietityttäneet mua tosi pitkään jo, päätin tulla purkamaan ne näin julkisesti.

Kesä on kohta ohi. (Lasken kesäksi edelleen peruskoulukesäloman, eli sen 10 viikkoa, alkaen kesäkuun alusta.) Mä oon ollut koko kesän töissä, ensimmäiset kolme viikkoa vähän oman alani töissä henkilökohtaisena avustajana, ja se oli tosi kivaa. Tosi opettavaista ja rankkaa, mutta tosi hyvä eka hoitoalan työ.

Viimeiset kuusi viikkoa mä oon ollut siivoojana lentokentällä. Tosi fyysistä, rankkaa myös henkisesti, koska työrytmi on semmonen, etten paljoo ehdi kavereita nähdä. Mutta oon psyykannut itteni niin, että tätä se mun tuleva työnikin tulee hyvin pitkälti olemaan, tosin tän kaksvuorotyön sijaan kolmivuorotyönä. Herään aamuvuoroon viideltä ja oon neljältä iltapäivällä kotona. Iltavuoroon joudun bussien takia lähtemään klo 13 ja paluubussi on kotona vähän ennen puoltayötä. Mutta en valita, musta tää työ on ollut ihan mukavaa. (Nyt oikeasti tarkotan tätä. Lähes jokaisessa aikaisemmassa duunissani oon ollut ekan päivän jälkeen sitä mieltä, että tää on perseestä, en mee huomenna!)

Kuitenkin mikä mua on mietityttänyt kauheesti mun supermukavien työkavereiden ammatinvalinta. Tai ei - pikemminkin työpaikka. Siellä on muutama noin nelikymppinen nainen, jotka aina pukkarissa sanoo, että "käy koulua, opiskele, älä tuu siivoomaan tää on huono työ". Mua jollain tavalla kauhistuttaa tollaset puheet. En oo kysynyt, enkä kyllä kauheesti kehtaakaan, että onko heillä koulutusta jollain toisella alalla. Tuolla on monia siivoojia kymmenien vuosien kokemuksella! Mä en oikein ymmärrä, miten voi sanoa että työ on huonoa. Tässä maailmassa - myös Suomessa - on niin paljon työttömiä ja työttömäksi kouluttautuneita, että mikä vaan työ on aina hyvää, vaikka itse työn tekeminen olisikin kuinka syvältä takapuolesta.

Tänään lentokonesiivouksen jälkeen juttelin yhden työkaverin kanssa. Hän on Espanjasta muuttanut kuusi vuotta sitten Suomeen, hän on lakimies, hänellä on paljon työkokemusta ja suomalainen vaimo. Siivoojana hän on ollut kolme vuotta lentokentällä. Wait... lakimies? Jep. Hän on opiskellut Espanjassa kalliin koulun lakimieheksi, ja Suomeen tultuaan hän olisi totta kai halunnut tehdä oman alansa töitä. Mutta viran laillistaminen Suomessa ei noin vaan käykään, koska lait on eri Suomessa ja Espanjassa, joten hänen täytyis käydä yliopistossa opiskelemassa lisää tullakseen lakimieheksi Suomessa. Se on tietysti yks pitkä penni myös. Lisäksi häneltä vaaditaan tosi hyvää suomen kielen taitoa, mikä on myös pitkä prosessi näin aikuisiällä.

En siis tiedä, kuinka monella mun siivoojakollegoista on samanlainen tarina taustalla, jotkut on eläkkeellä mutta haluavat pysyä työelämässä, jotkut on valinneet siivoustyön, jotkut tekee tota työtä koska muuta ei oo, ja joillekin se on vaan työ. Mulle se on "vaan" kesätyö.
Toiset ovat olleet tuolla muutaman kuukauden kun toiset ovat olleet siellä yli 20 vuotta. Mä oon tuolla seitsemän viikkoa.
Joka päivä kuulen, kun joku työntekijöistä sanoo, että "en tiiä tuunko loman jälkeen takasin".

Mun pointti tässä on se, että oon todella iloinen siitä, että oon valinnut hoitoalan. Kaikki on toki aina mahdollista, mutta ainakin teoriassa multa ei koskaan pitäis loppua oman alan työt! Enkä nyt väitä, että ainoastaan hoitoalalla on ikuisesti töitä, mutta näiden kuuden ja tulevan seitsemännen viikon perusteella voin sanoa, että vaatii pitkää pinnaa pysyä tommosessa liukuhihnatyössä. Ja sit jos lähtee vaihtamaan työpaikkaa niin yhtäkkiä ei pääse enää mihinkään ilman koulutusta tai koska oot "liian vanha". Niin no - joillekin se sopii. Ite mä kaipaan vähän enemmän vaihtelua. (Sekä vähemmän työvaatekerroksia.)

Mutta ihmiset! Älkää valittako työstänne. On oikeesti iso juttu, että ylipäätään ootte saaneet töitä. Jokainen työnhakija sen tietää, kenellekään se työnhaku ei oo mitään helppoa eikä lempitouhua, joten olkaa iloisia että teillä on töitä.

Ja miettikää, te joilla on opiskelupaikka. Vain neljäsosa hakijoista on saanut opiskelijapaikan ammattikorkeakouluihin viime kevään haussa. Arvostakaa sitä. Mä ite myös onneks tajusin alkaa arvostaa omaa koulupaikkaani ajoissa... Ja nyt myös arvostan hirveen paljon enemmän omia kesätyöpaikkojani kuin esimerkiksi kesän alussa.

No tämmösiä kesäajatuksia. Nauttikaa kesästä ja hyvää koulunalkua tai -jatkoa evribadi! :)

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Osoite muuttuu!

Siis voi jumpe etten oo tännekään ehtinyt tietoja päivittelemään.

Anyway, mun tää koulunvaihdosprosessi ei todellakaan sujunut ihan mutkitta. Sillon 30. päivä kesäkuuta kun suuri osa koulupaikoista selvis, niin selvis kyllä munkin, että en päässyt Metropoliaan enkä Diakiin. Kuitenkin se kirje jäi tulematta, ja just sitä mä eniten odotin, koska siinä selviää pisteet ja varasija. No, surun murtamana tein päätöksen, että minen v*ttu Jyväskylään mee, ja irtisanoin kämpän Koasilta ja päätin mennä sit avoimeen amkiin.

Tästä asiasta ei kotona puhuttu. Kukaan ei saanut sanoa tai kommentoida mun kouluasiaa, koska tottakai mua vitutti, tää jota eniten maailmassa halusin - päästä kotiseudulle opiskelemaan - ei onnistunukaan niin kuin oli suunnitelmissa. Mutta olin 100varma, että en lähe takasin Jykylään, ja että muutan vaarille koska en haluu kotiinkaan jäädä.

Tossa viime viikolla itku kurkussa juttelin iskän kanssa. Olin joka päivä töissä miettinyt ja vääntänyt tätä kouluasiaa. Ei mun oo mitään järkee viivyttää mun opintoja, jos alotan avoimessa alusta, niin mitä se hyödyttää? Jos haen uudestaan siirtoa tai haussa, niin miten mun tilanne ois yhtään eri? Viisain päätös ois siis vaan palata kouluun, vaikka se sit Jyväskylässä oiskin.

MUTTA. Tästä alkaa tää hauska osuus.

Mä ehdin siis irtisanoa mun asunnon, josta täytyy lähtee heinäkuun aikana. Laitoin uuden hakemuksen Koasille, ja soitin vielä perjantaina sinne toimistoon, että moi tilanne on tää ja tarvitsen kämpän asap. No, Koasin kaikki kämpät on varattuja. Niillä ei siis ole tarjota asuntoa. WTF mä ajattelin. Siis oikeesti, eikö niillä muka oo mitään kiintiöö just tämmösiä hätätapauksia varten? Ei kauaa mennyt, kun siellä vaihtu puhuja toisessa päässä ja se löysi jostain Kuokkalasta jonkun kolmen hengen solun jossa on naurettavan pieni vuokra. Okei, mä otan sen. Ja sit mulla on edessä hauskasti yhden päivän aikana jäätävä urakka (sain siis sovittua, että saan avaimet uuteen jo heinäkuun vikalla viikolla), tyhjentää edellinen ja tehä loppusiivous siellä ja sit täysiä vaan muuttaa ne kamat toiseen kämppään. Auttavat kädet ovat tervetulleita! 
Mutta voitte vaan kuvitella, kuinka paljon kirpas toi solu, mun ihanasta kahen hengen isosta solukämpästä pienempään ja kahen muun ihmisen kanssa jaettavaksi. Jotenkin mulla on silti hyvä mieli siitä, loppujen lopuksi ihan sama kunhan on katto pään päällä.

Mutta semmonen sähellys tämän kanssa. En ehkä olis toivonu tän menevän näin, mutta katotaan sit uudelleen syksyllä. :D Ja olisin mä muutenkin muuttanut jossain vaiheessa, kun meiän koulukin muutti, ja koulumatka olis noin triplaantunut sieltä edellisestä. Nyt matkaa on semmonen pari kilsaa, niinku oli aikasemminkin. Just bonari siis!

Toivottavasti teiän haut ja koulupaikat on ollut selkeempiä, ja onnea kaikille uusille opiskelijoille! Ei kaikkien opiskelijaelämä oo tämmöstä, ainakin todella toivon niin!! Mukavaa kesän jatkoa ja tsemppiä opintoihin. :)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

TJ19

Tulin vaan toteamaan, että ei helkkari että odottavan aika on pitkä. Vielä 19 päivää. LOL.

Huomenna selviää pikkuveljen (ja muiden toisella asteella alottavien opiskelijoiden) uudet koulupaikat. Voi mun vauvaveikka on niin iso jo. <3

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Pääsykokeet.......

Joo. Olin eilen pääsykokeissa. Niin.

Okei alotan vähän aikaisemmasta ajasta, eli kun sain kutsun. Siitä tuli sähköpostilla ilmoitus, että tervetuloa pääsykokeisiin. Mullahan ensimmäinen toivon menetys tapahtui sillon, kun siinä meilissä luki, että sinut on kutsuttu sairaanhoitajien pääsykokeisiin. En vaan voinu olla ilonen koko kutsusta, koska mun back-up plan oli nimenomaan se, et jos en pääse kätilöks niin pääsen (toivottavasti edes) sairaanhoitajaks josta sit haen linjasiirtoo kätilöks. 

No, mullahan siis postit käy aina Jyväskylän kautta koska käänsin kesäks postit kotiin ja ne tulee jykylän kautta aina viiveellä, niin sain sit sen paperisen version vasta perjantaina. MUTTA siinä luki, että mun pääsykokeella haen kaikkiin mun hakutoiveisiin!!!! Eli kätilö on edelleen mahdollinen!

Eilisen perusteella en kuitenkaan oo niin varma siitä enää. Mä tiesin kyllä että ois pitäny vielä enemmän lukee ja kerrata, mut ajattelin jollain surkeella logiikalla et kyl mä osaan. Nooooh, se koe oli silleen tosi peruskauraa, mut kyl te tiedätte kun ei oo lukenu tarpeeks, ja jokainen vastaus tuntuu veikkaukselta. Muutkin kyllä puhu, et oli ollu vähän hankala ja kuulin muutamalta kokelaalta, et "en oo lukenu yhtään", mikä mua suuresti lohdutti koska olin kuitenkin ite lukenu ihan hyvin. Hankalaks sen teki lisäks se, että esimerkiksi se anatomia ja bilsaosuus oli suomeks (jonka itse kävin enkuks koulussa), ja kun koitin päässäni kääntää sanoja suomi-englanti-suomi ja miettiä, että mikäs se puoliläpäisevä kalvo olikaan enkuks ja mikä olikaan lipid bilayer suomeks, niin pää oli hieman sekasin ja teki oikeinväärinenosaasanoa vastaamisesta hiukan haasteellisempaa.

No se haastattelu tai ryhmäkeskustelu tai mikä ikinä onkaan oli tosi kiva! Meitä kai piti olla 8, mut musta siellä oli yks paikka tyhjänä et oisko meitä sit kumminki ollu 7... hyvin keskityin :D ei mutta meil oli tosi hyvä se ryhmä että kaikki puhu ja sai sanottua ja meidän aihe oli tosi hyvä! Se lehtori joutu keskeyttää meidän keskustelut ja koko tilanteen jälkeen keskustelu jatku vielä alhaalla. Kuulemma tolla ryhmätilanteella ois suurempi painotus tänä vuonna ku aiemmin, et olis kyllä sika kiva jos ois niin nii mullaki ois varmaa vähä paremmat mahdollisuudet päästä tonne!

Tulokset tulee aikaisintaan 30.6. On muuten ihan helkkarin pitkä kuukausi tulossa. Mutta mä oon ihan 70% sitä mieltä et en pääse. Ja eniten harmittaa se että se oli itsestäni vaan kiinni kun en tarpeeks valmistautunut. :-( mut on mulla se optimistinenki puoli et kaikki on mahdollista! Joten... let's hope for the best and fear for the worst!

Onneks on töitä nyt koko kesäks niin ei tartte odottaa päivien kulumista. Saa ihan muuta ajateltavaa ja sit ei ehkä koko ajan jännitä ja harmita ja hehkuta niin paljoo. Mutta, stay tuned, tod näk kirjotan sitte vasta seuraavan kerran. Adjö!

tiistai 27. toukokuuta 2014

Kesäopinnoista

Heipparallaaa!

Kesäloma polkastiin tosiaan käyntiin, mutta eihän se opiskelijalle tarkota välttämättä lomaa. Mulla se nyt on ollut aika rentoa, kun ei oo mitään harkkaa ollu tai muuta, ainoastaan yks kesäkurssi, joka sekin on verkkokurssi.

Aiheena on tosiaan Sexual Health Promotion, ja no, otsikko kertoo kaiken. Tohon liittyy eri osa-alueita, ja niistä on sitten monivalintatestit ja kun saa ne läpi niin homma on ok. Sitten tohon kurssiin liittyy essee, joka kirjotetaan ryhmissä ja vielä lisäksi oppimispäiväkirja. Kurssi on enkuks, joten kaiken tohon liittyvän tulee olla myös in English. 
Meidän ryhmän esseen aihe oli Relationship and Marriage, ja voi että. Oltiin sovittu, että nähdään Tampereella (kaikilta sama matka matkustaa) ja tehdään se kerralla pois alta. Alotettiin noin klo 13 ja valmista tuli klo 18.30. Ei ollut ihan iisi juttu, kun ei saatu lauseita muodostettua ees suomeks, niin enkuks sitte... :D Hyvin kuitenkin saatiin essee valmiiksi ja heti seuraavana päivänä oli arviointi ja hyväksytty tekstit esseen palautuskansiossa. :) Tota oppimispäiväkirjaa en oo vielä alottanukaan, mutta kerkeen vielä. Deadline on vasta parin viikon päästä.

Jamkilla on ollut jotenkin surkeet noi kesäkurssien tarjonnat. Oikeestaan yleensäkin kurssitarjonta on vähän heikkoa, tiedä sitten johtuuks se kun alotettiin tälleen kesken vuotta, mutta tää kesäkurssikin oli lähes pakollinen meille, jotta saadaan tarvittavat opintopisteet kasaan vuodelta. Mulle myös aika tärkeet opintopisteet, jotta saan vielä kesäkuulta tuet ja pystyn vähän helpommin maksaan vuokran. (Vaikka oonkin Jykylässä aika vähän kesällä...) Jännä sit nähdä, missä kaupungissa mun opinnot jatkuu syksyllä! Osa musta sanoo, että mee takas Jykylään, mut osa taas on niin sitä mieltä että tänne mä jään. No, sen näkee sitte!

Kirjottelen tänne sitten varmaan pääsykokeiden jälkeen. Tai ainaki sitte heinäkuussa kun tiiän missä oon. Siihen asti: NAUTTIKAA KESÄSTÄ. :)

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Se o loppu ny! :( :)

Hellurei ja hellät tunteet!

Vika viikko tuli päätökseen hienolla tavalla. Se ei alkanut todellakaan sillä tavalla, että olisin uskonut sen loppuvan näinkin tunteellisesti.

Tutorjutuilla alkoi koko homma, mikä on tuntunut tosi kiusalliselta, koska en oo vieläkään varma oonko syksyllä Jyväskylässä. Mutta tavattiin siis tulevat valmentajat ja juteltiin syksyn ekasta viikosta ja pääsykokeista. Oli ihan mukavaa!
Sen jälkeen mentiin sit syvällisempiin aiheisiin: kohdattiin kuolemaa. Se oli äärettömän hyvä luento. Siis ihan sika hyvä. 

En jaksa jokaista yksityiskohtaa erikseen tähän kirjottaa, mutta torstaina 6h treeneissä mentiin kanssa aika syvälle, opeteltiin vielä kerran uutta, ja herkuteltiin tiimin hankkimilla eväillä. Tavattiin myös koko tiimin kesken meiän oma tutor ja purettiin sydämiämme Jamkista ja kerrottiin melkein kolmen tunnin ajan että mikä ei toimi tai toimii ja sellasta. Oli myös kivaa ja tarpeellista! Samana iltana lähdettiin sit kaverin kanssa Helmeen laulaa karaokee ja me VOITETTIIN musavisa (joka loppujen lopuksi olikin sit karaokekisa) ja palkinnoiks saatiin skumppaa, levyjä, muumi tamburiini ja muumi nokkahuilu! Jaettiin palkinnot kuuden henkilön kesken, mutta oltiin me kyllä tosi ilosia voitosta. WUHUUU! 



No sit perjantaina oli meidän loppugaala. Seki oli kyllä mukava päätös koululle tältä keväältä, eli esiteltiin omia projektejamme tiimeittäin. Tiimit oli siis nimenomaan hyvi-alan tiimejä. Osa oli tehnyt jopa neljäki projektia, mutta me tehtiin vaan yks. Mut niillä projut oli alkanut jo vuonna 2012!




Perjantai iltana vielä mentiin juhlistamaan koulun loppumista Laukaaseen yhen luokkalaisen ihanaan kotiin! Oli ihanan rentoa, tehtiin ruokaa ja juteltiin koulujuttujen lisäks paljon muustakin. Naurettiin ja katottiin koirien toilailuja, juotiin ja pelattiin juomapeliä. Illan hämärtyessä jatkettiin sit Jyväskylän yöhön, mutta mä lähdin jo ennen yheksää ajamaan kohti kotia lauantain aamuisen työhaastattelun vuoks. Haikeissa merkeissä jätettiin hyvästit, ja tavallaan toivon, että palaankin takasin Jamkiin syksyllä. Erittäin ristiriitaiset fiilikset on nyt, mutta noi naiset, noi Tuttiritarit on ihan huikeeta porukkaa!! Niiden takia mä todellakin haluisin mennä takasin. Ja kyllä tohon tahtiin on tulossa muutos, luotan siihen. Eikä kouluakaa oo enää ku neljä vuotta jäljellä. Oikeesti ihania tyyppejä, toivon sydämestäni et jos en syksyllä palaa takasin Jykylään, niin me tavataan tällä porukalla vielä monesti! <3





Tänään vietetään rauhaisa äitienpäivä ja alotetaan lomasta nauttiminen<3 Ja vielä pakko sanoa viisuista että AWESOME SOFTENGINE!!!!!! :D



tiistai 29. huhtikuuta 2014

Va kvar?

Moi.
Veronica Maggiota fiilistellessä mietin, et mitä oikeesti onkaan jäljellä.

1) Poijupäivänä retki hautausmaalle. Hauskaa, että kukaan ei oikein tiedä, että mille niistä Jyväskylän hautausmaista me mennään. Mutta se selvinnee, kun kysyy.

2) Piiiiitkät treenit torstaina. 10-16, treenejä, esityksiä, nyyttärit. Jotain siihen suuntaan. Vikat myös meidän valmentajan kanssa. Ens syksynä onki sitte uus valmentaja.

3) Perjantaina HYVIn tehdyn työn gaala, ja sit se ois niinku taputeltu. Mulla on siellä vähän suurempi vastuutehtävä, kun en ollu kummassakaan gaalan suunnittelukokouksessa. Ehdotin ite, että voisin sit esitellä meiän projektin korvauksena omasta poissaolostani, ja se sopi tiimille. 

Mutta Herregud että tää kevät meni ohi nopeesti! Ihan hullua jotenkin. Mihin kaikki aika vaan katos :-D Silti on semmonen olo, että on kauheesti tehty ja koettu. Mutta toisaalta tiimin kanssa keskustellessa on aina semmonen yleisfiilis tosi huono, minkä itse luulen johtuvan siitä, kun meillä ei oo koulua kovinkaan usein. Saatetaan nähdä toisiamme ehkä 8h viikossa, ja siinä ajassa ei kyllä ihan kauheesti ehdi tutustua kaikkiin tiimin jäseniin. Siks myös meidän tiimi on vähän hajanainen. Mutta ainaki me yritetään sitä parantaa :)

Nyt on silti alkanut tuntuu tosi tosi paljon siltä, että Helsinki on mun paikka. Viimoset jutut Jyväsykylässä on ollut tavallaan semmosia nauloja arkkuun, että joo, se koulu ei oo mulle. Hyvä juttu on kuitenkin se, että kaikki ei oo samaa mieltä ja että oikeesti meiänkin tiimissä on niitä, joille toi tapa oppia on just bueno. Se ehkä vähän harmittaa, että kun siitä puhuu ääneen, että toi ei kaikille sovi, niin saa tosi vähän vastakaikua. Vaikka valmentajatkin siit puhuu ettei toi oo kaikille sopiva, mutta ne ei oo valmiita tekeen mitään. No, toki tää on kaikille uutta eikä kukaan oikein tiiä vielä tarpeeks, kai.

Okei mutta nyt, opiskelijoille aivan huikeeta pitkää vappua, ja oikeestaan kaikille muillekin iloista vappua :) Erityisesti viime kevään ylioppilaille koska me saadaan laittaa ekaa kertaa lakki päähän!! 


Maggion sanoin, kesäloma, jag kommer, jag är nästan där.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Bad, bad idea...

Tiettekö musta on kauheesti alkanu tuntua siltä että tää blogi oliki huono idis, ku ei mulla oo koulua niin ei mulla oo kirjotettavaakaan. Koitan silti keksiä jotain.

Anyway. Jossain vaiheessa mul oli "koulupäiviä" jäljellä 6. No nyt niitä onki 7. Tätä mä ehkä inhoon eniten täs koulussa, kun aikataulut paukkuu koko ajan ja jatkuvasti! Ja jotenkin ärsyttävän myöhäänki, vaikka okei viikkoon 19 on aikaa viel 3 viikkoa mutta silti. Olin aatellu olla vaan to-la jykylässä sillä viikolla mutta nyt näyttää pahasti siltä et oonkin siel koko sen viikon. Miten ärsyttävää?! No mut, ei kai sillä niin väliä oo, toisilla amkeilla jatkuu koulu koko toukokuun ja meil loppuu sillon 9.5. Mutta ehkä vielä enemmän ärsyttää se että joudun maksaan heinäkuuhun asti tota kämppää. Tai no, jos en pääsekään toiseen kouluun niin ei se sit tieteskää haittaa. Ja sitä asumista vartenhan mä sitä rahaa saan. Haha.

Tänään oon ollu sairaan tehokas! Pitkästä aikaa oon saanu oikeesti jotain aikaseks. Lähetin muutaman tärkeen sähköpostin ja tein kesätukihakemuksen Kelalle ja kirjotin siirtohakupaperit ja lähetin vielä hakemuksen yhteen kivaan vapaaehtoiskesätyömestaanki! Ja oon kuitenkin heränny pari tuntia sitte. 
Ai ja sitte oli sika hyvä aikaansaannos viime perjantaina kun suoritin lääkistentin hyväksytysti! Jihuuuu se oli toka ja vika tommosista isoista jutuista. Nyt on enää toisen treenipäiväkirjakoosteen kirjottaminen eessä.

Tosiaan mitä meil on nyt enää jäljellä noina seittemänä koulupäivänä on lähinnä labrat, huomenna on ensiapu, seuraaval viikol on kertaus, sit sitä seuraaval on käytännön koe ja sit lisäks on parit treenit, tiimi"gaala" ja ai niin synnytyski on. Mutta että ku noin vähän on juttuja niin mua ihan pikkusen harmittaa että noi tapahtumat on suunnilleen 1/vko jollon ramppaan tota nelostietä hyvinkin tiuhaan tahtiin. Mut se on mun oma päätös, voisinhan mä siel Jykylässäki lahnata, mut mielummin oon täällä kotona missä on kavereita ja ilmanen safka ja tekemistä yleensäkin. :) Oi vitsi oispa jo kesäääääää.

Tulihan sitä tekstiä. Ehkäpä mä kirjotan sit taas parin viikon päästä lissee. :-D Jääkää oottelemaan.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Oh snap

Hups, en ookaan muistanut kirjottaa tänne. No elossa oon, välillä hetkittäin epäilen toki sitäkin. :-D
Koulu rullaa, tällä hetkellä menossa on viimeinen kokonainen viikko tänä keväänä. Päiviä koulussa on jäljellä kuus.

Nyt on tosiaan siis ankkuriviikko, toinen semmoinen meneillään. Tää ankkuriviikon opiskelu on ihan kauheen rankkaa! Joutuu vaan istuun ja kuunteleen monta tuntia paikoillaan. Ja joka päivä on koulua. (Onkohan sittenkään fiksua hakea toiseen kouluun...) Mutta on kyllä ollut ihan hyödyllisiäkin infoja, tosin joistain infoista heräs meiän tiimillä keskustelua, että oisko ne kannattanut pitää opintojen alussa, kun niihin liittyviä töitä on jo tehty. Mutta ei se mitään, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Tosiaan eilen oli TeHyn ja Sairaanhoitajaliiton infot. Saatiin kaikkea kivaa niiltä: muistitikut, kynät, haalarimerkit ja kynätaskut! Vitsin kiva, ja mä oon jopa jo molempien jäsen. :) Hyvät edut niillä myös on, joten jos oot alalla niin suosittelen lämpimästi liittymistä!!
Lisäks meillä oli tänään esimerkiks kirjaamisesta seminaari, joka kyllä oli tosi hyödyllinen! Se on oikeesti yllättävän vaikeeta, ja tosi tarkkaan pitää valita sanamuodot ja miettiä että kenen näkökulmasta katotaan asiaa, potilaan vai hoitajan. Good one oli se seminaari.

Mulla on taas vähän semmonen tyhjä olo. Syvä huokaus kuvaa parhaiten mun oloa opiskelujen suhteen. En oo yhtään motivoitunut, mut toisaalta sika harmi kun en tee noita tutorjuttuja loppuun, ku siellä on niin kivoi tyyppejä ja ne hommat vaikuttaa tosi kivoilta! Mutta eihän se nyt oo tietenkää kiveen kirjotettua että mää vaihdan koulua! Mutta tää kevät on kyllä jotenkin kauheeta puurtamista vaikka meillä ei oikeesti oo enään ku kahen käden sormilla laskettava määrä päiviä jäljellä. Kyllä se varmaan sit kun ankkuriviikko on ohi, kun sit taas on kaikkia laboraatioita ja no HAHA tenttiki taas tulossa. Lääketiede voi saakeli. Ehkä meenki tästä lueskeleen sitä!

Tehtiin muuten hiano posteri kätilön työstä synnytyssalissa. Esitellään se muille huomenna, jos muistan niin lisään siit joskus kuvan tänne. Jebou.


Meiän posteri voitti äänestyksen!! Jeeee:)

Tsemppiä kevään rutistuksiin jos jollain semmosia on!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Mitä kuuluu?!

Heheei! Pitkästä aikaa. Kuuluu kuulkaas aika hyvää. 

Viime viikonloppuna me oltiin uusien tutoreiden kans tutor-leirillä. Vitsi oli kivaa! Ja niin paljon uusia tyyppejä taas oi vitsi! Ja kaikki ei oo todellakaan ees hoitoalalta, et nyt on niinkun villi meininki. Ei vaan oikeesti siis ihan huippuu, et tietää uusii ihmisiä ja voi niiden kautta taas tutustua uusiin. Mut joo, meillä on kai viel joku yks koulutushomma keväällä, mut muuten tääl kirjoittelee vissii opintopisteitä vaille valmis tutor. Hehe, en oo ennen ollukaan tutor!

Päästiin sit heti tiistaina tutoroimaan, kun mun vanhassa lukiossa Vandaalla pidettiin kaverin kanssa infotilaisuus meiän Jamkista. Oli jotenkin kyl kiva pitää seki info, tuli tosi vanha olo, vaikka siis ite vielä vuos sitten opiskelin ihan samoissa luokissa! Mut totta kai, oli ihana myös moikkailla vanhoja opeja ja kavereita ja muutenkin, kyllähän oma lukio on vaan melkein toinen koti. ( :D )

Ei mutta tää mitä kuuluu juttu on se oikeesti mistä halusin kirjoittaa. Koska kyllä musta tää kuuluu aika vahvasti opiskeluihin. 
Oon siis hakenu nyt yhteishaussa Helsinkiin kätilöks, eikä todellakaan siks, et mulla ois kotiin ikävä, vaan siks että tää koulu ei sovi mulle. Kiva, että oon just mainostanut meiän koulua ja ollu et jee hakekaa meille... Ei mutta ihan totta, siis ei tämmönen tiimioppiminen kaikille sovi. Mä ite kaipaan just sitä klo 8-16 koulua ja että opettaja opettaa ne asiat ja ite sitten käytännössä toteuttaa oppimansa. Mä lähen nyt koittaan tota Metropoliaa, mut jos ovet ei aukee sinne, niin sit mä jatkan tääl Jykylässä! Ei se oo sen kummempaa. :) Eikä mua oikeestaa yhtään sillain haittais täällä Jyväskylässä jatkaa, ku täällä on ihan kivaa ja tyypit on kivoja, mut tietenki kun opiskelussa se pääpointti on nimenomaan opinnoissa, niin en mä koe, et mun kannattaa jäädä katteleen tänne jos mulla on myös mahdollisuus koittaa jotain muuta. Ja mulla on kaveri, joka just opiskelee saikkariks metropolias ja sillä on kyllä joka päivä koulua, eikä vapaapäivistä (tai -viikoista) tietoakaan, niin se kyllä todellaki houkuttelee! 

Mut semmosta! Seuraavalla viikolla onki sitte taas 3 päivää koulua, sit meen loppuviikoks taas kotiin, koska mielummin syön äidin ja isin ostamia ruokia joista ite en maksa, ja sit seuraavat 2 viikkoo oon taas täällä, kun on koulua silleen (melkein) joka päivä. Se on ihan kiva kyllä. Mut jees. Tämmöstä. Heippa!

Ainiin haha. Alotin myös töiden etsimisen. En vihaa mitään enempää kun työhakua.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Nelosjakso oh la la

Alko meinaan ihan rennosti tää jakso. Tosiaan laivalla oltiin ja oli kyllä hauskaa! Meillä on niin kiva tiimi! :) Ainiin ja pääsin perjantaina siitä tentistäki läpi. Jihuu!

Tää päivä on ollu jotenkin ihana. Oon kirjottanu treenipäiväkirjakoosteen ja vaan lagannu. Silleen tyhmää, kun on niin hyvä ilma, mutta mikäs tässä ikkuna auki ja aurinko paistaa tänne suoraan niin ihan kyllä tarkenee. Oon niin fiiliksissä keväästä!!

Kevään osalta koulu on kyl vähän vähäistä. Oon kertonu siitä sika monessa tekstissä, mut se ihan totta ihmetyttää suuresti. Ja sit kun sitä koulua on niin se on tosi ärsyttävinä päivinä, esimerkiks sillon kun mä haluisin olla kotona kattomassa ja kuuntelemassa kavereiden konsertteja! Ja esimerkiks sillon, kun mun piti hakea iskän kanssa meiän uus Marsu (eli mersu) Mikkelistä. BUUU. Mut ei tää kevät kyl turhan rankalta vaikuta, mikä on ihan kiva, niin voi vaan jillaa ja olla. Vaik voi käydä päivät tylsiksi.

Mulla on kesätöistä vähän kriisi, hain kotopuolessa yhteen palvelutaloon, mut ne ei ota tämmöstä kouluttamatonta opiskelijaa. Ei se oikeestaan haittaakaan. Mutta hain myös mun vanhaan päiväkotiin, missä olin kahen vanhana! Se olis niin kiva paikka olla töissä! Mutta saapi nähä. En oikeen tiedä mihin hakisin. Mut täytyy sitä johonkin päästä. Et ois rahaa.

Mulla ei taas oo mitään erityisen fiksua sanottavaa, mutta oon vaan hyvällä tuulella. Kuuntelen Jason Mrazia ja fiilistelen. Eilen bussissa ekaa kertaa mulle tuli fiilis, että oon menossa kotiin. Jyväskylään. Oli kiva tulla tänne takasin, ja enää tää ei oo kämppä vaan koti. Musta se on siisti fiilis. On kiva asua täällä. Omillaan. Mutta kesäks muutan varmaan takasi oikeeseen kotiin, säästän tonnin rahaa siinä. Ja koska muutenki koko elämä on siellä, ja työt johon haen on siellä. Niin mitäs mää täällä panttaisin tätä kämppää. Voi vitsi. Onpa oikeesti hyvä mieli! Ihana aurinko, se se varmaan on.

Laitan tähän vielä muutaman kuvan meiän laivareissulta!



50's ladies!

Meillä jäi keskimmäisen ruudukon täysbingo kiinni tosta G52 ruudusta...



Tän haalarimerkin takiahan tuolla oltiin!


Kuvassa muutama punainen höyhen Annan puuhkasta. Niitä oli aivan sairaasti ympäri laivaa :D


Tää on ihan vaan siks, että on todisteita kotiväelle. Ostin tuliaisia, saa nähdä kuinka paljon päätyy sinne asti... :)