Oon saanut tosi paljon mua ihmetyttäviä kommentteja Jyväskylässä, kun oon kertonu olevani pääkaupunkiseudulta kotoisin. Sitä ihmetellään ihan sairaasti, että mitä sä teet täällä, ja että miks tulit pois sieltä.
Se on sama asia, kun jyväskyläläinen haluu lähtee Tampereelle tai Kuopioon ja vaihtaa maisemaa. Tosi monet ei-pääkaupunkiseutulaiset haluu just Helsinkiin opiskelee, koska se on tosi cool asua Helsingissä. Myös tosi monet pkseutulaiset ajattelee, et joo, tää Helsinki on mun koti ja en ikinä haluu lähtee täältä. Fakta vaan sattuu olee se, että vaikka mä oisin asunu 20 vuotta pkseudulla, niin se ei auta mua pääsemään kouluun yhtään helpommin kuin vaikka jotain 20 vuotta Oulussa asunutta tyyppiä. Ja Helsinkiin on aika vaikee päästä yleensäkin, joten lämpimästi suosittelen miettimään muita opiskelukaupunkeja. Tampere, Turku, joo ne perus, mut Jyväskylä on kiva, kuulemma Lappeenrantakin, Vaasa, Oulu, Joensuu, Seinäjoki... It's your choice. :)
Sillon vuosi sitten marraskuussa mulle oli siistein uutinen ikinä, että mä pääsen vaihtaa maisemaa. No, aika rankasti se vaihtukin, koska en viihtyny Jyväskylässä yhtään koko keväänä. Koulua oli vähän, en oikeen löytänyt ihmisiä kenen kanssa haluisin hengailla ja mökkeydyin pieneen soluhuoneeseeni aika visusti.
Kuitenkin kesä teki tehtävänsä, ja musta oli sairaan kiva palata Jyväskylään. Oikein odotin sitä, kuinka saan olla yksin ja ottaa taas vastuun omasta elämästäni. No, mun kämppä sattuu olemaan harvinaisen vittumaisella paikalla, suoraan baarin yläkerrassa, ja en oo nukkunut kunnolla kuukauteen, joten en todellakaan enää odota sitä, et pääsee Jyväskylään...
Kaikesta huolimatta mä oon (jälleen kerran) päättänyt viihtyä Jyväskylässä ja että siitä tulee mun kotikaupunki neljäksi vuodeksi. Mä en jaksa niitä stressaavia pääsykokeita ja sitä prosessia. Ja haloo, mulla on jo koulupaikka, miks mä enää hakisin! Eikä toi koulu nyt varmaan enää voi huonontua :D
Se pointti oikeestaan mitä lähin avaamaan, on se, että välillä täytyy lähtee pois jotta voi tulla takaisin. Ja kerronpahan sen, että on ihan hitosti kivempaa tulla takasin kotiin, kun ei oo lähteny samoista seinistä samana aamuna. Ja loppujen lopuksi neljä vuotta mun elämästä on niin lyhyt aika, että oikeesti mua vähän jopa hävettäis sanoa, et joo opiskelin vuoden Jyväskylässä. Sit joskus kun oon vanha ja kokenut kätilö, niin voin ylpeänä sanoa, että oon opiskellut ja valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti