2 vuotta melekeen plakkarissa !!!

Luin just tänään sattumalta JAMKin face sivulta, että huomenna julkaistaan syksyn haun tulokset. Sit aloin miettii, et ei saakeli, siit on kaks vuotta kun sain ite tietää mun opiskelupaikasta. Siis kaks vuotta? VASTA? Tuntuu, et oisin ollu täällä Jyväskylässä jo paljon pidempään! 

Toisaalta kun miettii, mitä kaikkee oon kahdes vuodes ensinnäkin oppinu ja toisekski kokenu niin tahti on ollu vissiin ihan haipakkaa! Tosi siistii.

Eilen oli mun toisen vuoden henkilökohtainen ohjauskeskustelu tutoropen kanssa, ja hän sit aika kärkeen kysyi multa, et mitä mä oon tykännyt perhehoitotyön opinnoista ja sanoin tosi spontaanisti että no oon kyllä tykänny tosi paljon! Sit vasta sanottuani aloin miettii, että oon oikeesti tykänny näistä opinnoista tosi paljon. Jatkoin heti perään, et ei mua niin kauheesti motivoi se gerontologinen hoitotyö, et kun kuitenkin tonne perheiden pariin ja elämänkaaren alkumetreille tähtään. Se tutorope vaan hymyillen lempeästi totes, että taidat olla oikeella alalla.

Tiiättekö kuinka siitä tuli jännä fiilis! Mä oon tännekin kirjotellut, et en varmaan tuu tekee näitä hommia työkseni, mut jotenkin (taas kerran) fiilis on ottanu vaikutteita kaikesta mitä nyt on nähny, kuullu ja kokenu. Voi kuulkaas hyvinki olla, että nää perheopinnot vie mut mennessään ja musta todellakin tulee ihan oikeesti ammattiaan harjoittava sairaan(hyvä)hoitaja :-).

Sit taas tähän ajan kulumiseen takaisin. Juteltiin mun kämppiksen kanssa aikatauluistamme, et millon kumpikin on kotona ja millon muualla, niin yhtäkkii tuli semmonen EI HELKKARI ens viikko on viimenen kokonainen viikko Jyväskylässä tänä vuonna. MITÄ!?!? Kyllä vain, joulukuun tokalla viikolla lähen hammasoperaation jälkeen mamman hoiviin toipumaan ja sit tuunkin takas enää kahta tenttii varten, mistä kirjottelinkin edellisessä postauksessa. Mutta siis haloo. Tämä tarkoittaa vahvasti sitä, että kaksi opiskeluvuotta JAMKissa alkaa pikkuhiljaa tulla päätökseen. Sittenpä alakaa ne oikeet kätilöhommat puolen vuoden päästä!!!!! Hurjaa! Ja NIIN siistii!!!

Mutta hei, onneks olkoon jokaiselle joka hyväksyttiin syksyn haussa mukaan opintoihin missä päin maailmaa tahansa! Toivottavasti pääsitte sinne minne halusittekin! :)

Aamukampa ois kiva...

Käytännössä enää viis viikkoo koulua ennen joulua. Joulua edeltäväl viikol on vaan kaks tenttiä joten en laske sitä enää kokonaiseks viikoks. Haha.

Kun kelaan, että viis viikkoo lomaan, niin tuntuu että VIELÄ niin kauan. Sit kun mietin et no joo olin tossa just kuus viikkoa harkassa niin äkkiähän se hurahti! Ja olin kuitenkin sen koko ajan täällä enkä käyny missään.

Nyt näiden tulevien viikkojen aikana tulee olee paljon ohjelmaa ja paljon reissausta joten äkkii tää iha oikeesti menee. Ja sit varmaan oikeesti viimesel viikol oon paniikissa kun en ehtinykään tehä joulukortteja tai ostaa kaikkia joululahjoja... I know me :-)

Alkaen huomisesta reissausta luvassa! Iltapäivällä kotiin, keskiviikko tsadis ja torstaina aamulla iskä töihin ja ajan takas Jykylään. Perjantaina puoliltapäivin ajan takas kotiin ja viikonloppuna autan äidin muutossa. Maanantaina takas Jklään, pikkujoulut, ja torstaina yötä myöden taas kotiin (illalla ois sika super awesome juttu circukses) ja perjantai taas on muuten vaa ihan supersiisti päivä ja sen kruunaa illalla Megaposse pikkuveljen kaa!! Sit maanantaina taas Jklään, illalla korismatsiin tähdäten. Kahden viikon reissuruljanssin jälkeen saan hengähtää pariks viikoks ja sit taas lähtee...

Noihin kahteen viikkoon + muutamaan noiden jälkeen pitäis saada viel lisättyä muutamat muutkin pikkujoulut, toinenkin Oulun reissu, ryhmä- ja verkkotenttejä ja portfolioita, opparin tekemistä, Anatuden keikka (❤️) ja totta kai tyttöjen ja omat treenit ja matsit. Kaiken tän hässäkän kruunaa 11.12. viisaudenhampaan leikkaus. APUA. No siihen se oikee koulu toisaalta sit päättyykin. Ja silloin perjantaina mä lähen poski tuhannen turvonneena taas kotiin, ettei pikkuveli joudu olee yksin melkein viikkoa. Must varmaa onki ihan sikana seuraa sillon, haha :D

Okei pointtina nyt varmaan ei oo mitään sen suurempaa kun että TAAS ja JÄLLEEN olen täs tilantees, että ennen joululomaa oon semi kiireinen! Viime vuoteen tää eroaa onneks sillä, että ei oo harkkaa tai projektii tähän kaiken päälle. Eli pitäis olla easy af. Kuten aina mulla...

Mut yks huomio viel. Viiden viikon aikana on v*tusti sisältöö, mutta koulupäiviä on 20. 

Pakko viel kirjottaa tänne loppuun kun luen aina mun tekstit läpi ennen kun julkasen ne niin tein jännän huomion. Kirjotan taas kotiin ja Jykylään. Huomaa kyl, et kaipaan perhettä aikas sikana. Oi meinaa alkaa itkettää.

Taas SE aika vuodesta

Siihen valmistaudutaan jo hyvissä ajoin. Jotkut jopa viikkoja aikasemmin, toiset vielä samana päivänä. Se päivä on pitkältä tuntuva ja odottelua odottelun perään. Viimeiset tunnit käyvät jo tosi hermostuttaviksi, kyttäät kelloa vähän väliä, vielä 40 minuuttia. Tsekkaat monta kertaa, että pääset varmasti kirjautumaan ja että nettiyhteys on kunnossa. Apua, enää 10 minuuttia. Nyt alkaa jo sydän lyömään nopeemmin. Poskissa tuntuu pieni kuumotus ja sormista on kylmä. Enää minuutti, ja kohtalo ratkeaa. Sormet valmiina.

Kello on tasan: löydät nopeasti aikaisemmin tutuksi tulleen linkin. Avaa, varaa ja sama uudestaan. Tee sama kolmesti. Kaikki ohi, kello on 17:03.

Kyseessähän siis on vanha tuttu Jobstep. Tänään vuorossa oli varata keväälle harkat leikkuriin, naistentaudeille, vastasyntyneiden teholle ja lasten vuodeosastolle. Jokaiselle meille oltiin porrastettu yksilöllisesti noi harkat niin, että jokainen ei meistä taistele samoista harkkapaikoista. Mulla esimerkiksi jää syksylle toi lasten vuodeosasto, ja noi kolme muuta on keväällä. Kolme kuukautta putkeen sairaalassa, huh! No, ainakin pääsee kiinni oikeesti työelämään, vaik osastot vaihtuukin muutaman viikon välein. 

Pääsin kyllä just niille osastoille mihin olin ajatellutkin haluavani. Mutta varaustilanteesta päätellen aika moni muukin oli kärppänä varaamassa paikkojaan! Tää on kyllä niin kauhee painetilanne joka kerta, vaikka oikeesti eihän tässä taaskaan ollu mitään pelkoa ettenkö ois päässyt. Sit niissä kätilöharkoissa voi olla vähän kuumottavampaa kun oikeesti tyyliin yks tai kaks pääsee kerrallaan. Onneks tosin neki on porrastettu.

No anyway nyt on seki homma pois alta ja voi taas jatkaa elämää :-D Tein myös raskaudenehkäisyn verkkotentin joku 4 kertaa ja jumitin mun vastauksissa sata vuotta, koska en tajuu mis vastasin väärin. Sain koko ajan 17/20 vaikka luin aina omasta mielestä epäselvät kohdat lähdemateriaalista uudestaan. Silti taas 17/20 vaikka korjasin väärin menneet. Kolmannella kerralla mul meinas usko loppua, ku en siis vieläkään tiedä mitä vastasin väärin, koska siitä ei saanu palautetta. Jonkun yhen kohdan sit taas vastasin eri taval viimesellä kerralla ja sit sain 18/20, mikä siis oli hyväksytty suoritus. Mutta kyllä tympii, mä oikeesti en tiedä vieläkään että mikä hitto meni vikaan. Toivottavasti noi käydään koulus läpi yhdes, koska jää kyl häiritsee. Pääasia, et meni läpi silti.

Vitsi viikonlopust tulee salee kiva, me lähetään Ouluun lauantaina aamulla ja ollaan siel yö, kun sunnuntaina on sarjapelit. Lauantaiks meil on suunniteltuna just kivaa ohjelmaa, mut pitää vielä yksityiskohdat hioo kuntoon. Just kivaa joukkueaikaa, melkein niinku oma pikku turnaus tyttöjen kaa! Harmi vaan, et menee just isänpäivän kaa päällekkäin. Lähetin tänää iskälle paketin postissa, et toivottavasti kerkeis huomiseks. Tuskin, mut aina saa toivoo :)