sunnuntai 29. tammikuuta 2017

vikat meiningit Jorvissa

Vikaa viikkoo viedään viimesessä perustason harkassa!!!

Oon kyl saanut nähdä ja tehdä niin paljon erilaisia juttuja tuolla päivystyksessä, et ohhoh. Vaik aluks aattelinkin, et ei toi oo yhtään mun juttu, ni nyt tälleen jälkeenpäin uudelleen ajateltuna voin sanoo, et on tää varmaan ollu yks parhaista harkoista ihan vaan pelkästään oppimisen takia. 

Tajusin sen oikeestaan keskiviikkona, kun näin koululla mun ohjaavan open ja juteltiin semmonen väliarviointi siinä nopeesti. Sit kun Jaana kyseli et no miten on menny ja mitä kaikkee mä oon saanut siel tehdä ja aloin luettelee, ni yhtäkkii tajusin että vitsi mää osaanki paljon juttuja! Työ tekijäänsä opettaa, so they say :)

Tänään kyl tuli tosi nihkee tilanne iltavuoros, kun mul oli oma potilas, ja sit lähin mun "ohjaajan" kaa akuuttivalvontaan, kun sain avustaa pleurapunktiossa. Siel meni sit pari tuntii ja mun oma potilas jäi sitten niiden kahen sairaanhoitajan vastuulle (siitäki kysyin ensin et otatteko tän vastuulle ja sain myöntävän vastauksen). No mähän en siis tiennyt, et kukaan lääkäri ei vuoronvaihdon takia ollutkaan ottanu tätä mun potilasta hoidettavakseen, vaik yhelle lääkärille hänet jo käytiin esittelemässä. Siin olikin sit ollu vaikka mitä vuoronvaihtohässäkkää ynnä muuta, niin tälle mun potilaalle ei sit kukaan lääkäri tehny mitään, ei tutkinut, ei tilannu labroja, ei ottanu kantaa mun kirjauksiin, EI MITÄÄN. Ja sit kun palasin takas parin tunnin jälkeen akuuttivalvonnasta niin sain huudot että mun ois pitäny huolehtii potilas alusta alkaen ja esitellä lääkärille ja kaikkee. 

No tietysti tunnollinen kun oon nii hätkähdin ja pahotin mieleni, kun en ollu oikeesti tienny että täs oli infokatkos ja sit ajattelin et se oli oikeesti mun syy... Mitään vakavaa ei siis tapahtunut, ainoastaan sen potilaan hoito viivästyi paril tunnilla. Onneks sit siihen tuli yks tosi kiva hoitaja mun tueks ja lopulta tosi kiva lääkäri myös otti kantaa tän potilaan asioihin ja hommat suju hyvin. Rapsasin sen tosi hyvin ja hoidin hommat loppuun, ni ehkä ne muut ei aattele et oon joku tosi vastuuton ja huono (koska sil hetkel ajattelin niin itse...).

Vastasyntyneet jo oottelee ja oon saanu sähköposteja sieltä! En meinaa malttaa odottaa, et pääsen hoitaa pieniä vaaveja ja perheitä :)

Enkä meinaa tajuta, et viikon päästä alkaa oikeesti mun vika harkka. CRAZY.

Ja ainiin!!! Pakko kertoo kun oon niin ylpee! Meil oli maanantaina lääkelaskut viimestä kertaa eikä niis saanu yhtäkkii käyttää laskinta, vaik aina ennen on saanu. MUT MÄ OSASIN!!! Kaikki meni kerral oikein JA !!! Olin kaikista laskijoista TOKA joka palautti paperin !?!?!? Pitäsköhän alkaa luottaa omiin kykyihinsä XD en ookaan ihan paska matikas wuhuuu :D:DD:D

No niin no jooo. Mut hyvää helmikuun alkua, kevät tuleeee:):):) 

maanantai 16. tammikuuta 2017

JORVI ja harkkaa etelässä

Moi! Uskokaa tai älkää, näin pian jo palasin asiaan.

Toka viikko Jorvissa on käynnistynyt. Olin viime perjantaina vielä sitä mieltä, että tuun itkemään loppuharjottelun, kun olin niin pihal kaikesta, enkä sen fiiliksen takia tykännyt koko viikosta ja koko hommasta tai harkasta. En saanut kiinni liikkuvista osista enkä hahmottanu mitä kaikkee mun pitää päivystyksessä hoitajana tehdä. Olin vielä eilen illallakin ihan paskana, et en haluu mennä tonne taas aamulla.

Tänään, neljännessä aamuvuorossani mä jotenki valaistuin! Osasin yllättävänkin omatoimisesti hoitaa asioita ja kun sain ekan oman potilaan, niin pääsin oikeesti harjottelemaan sitä yksin toimimista ja sain ajatella rauhassa, et mitä kaikkee tän profiilin potilaalta nyt kuulukaan kysyä. Mä jopa tykkäsin tekemisestäni!

Jorvissa on nyt kokeilussa semmonen systeemi, et mulla oli oma ohjaaja vaan viime viikolla. Tästä päivästä lähtien oon "omillani" niin, että kaikki mun kanssa samassa työvuorossa olevat "ohjaa" mua silleen kollegiaalisesti. En nyt ihan oo varma, et kuka on käytännös vastuussa mun tekemisistä, mut parempi olla mokaamatta sit... :D Saatiin tietää tästä systeemistä jo heti sillon ekana maanantaina, ja mä sain jo sillon paskahalvauksen. Mä en koe itteeni yhtään valmiiks ja osaavaks hoitajaks, enkä koe et selviin kaikesta yksin. Tätä nyt kirjottaessani voin kyl ilosena todeta et hei, selvisinhän mä! Ja koko ajan paremmin ja paremmin!!

Viime viikolla myös jotenkin tuli fiilis, et täällä etelässä ohjataan paljon perusteellisemmin ja paremmin kuin Jyväskylässä. Mulla on kyl ollu ihan paska mäihä mun ohjaajien kanssa parissakin harkassa, mut yleisesti ottaen täällä on tosi eri meininki. Esimerkiks se eka harkkapäivä oli hoitotyön opettajan pitämä aloitusinfo meille kaikille 30:lle opiskelijalle, jotka sillon alotettiin harkka ympäri Jorvia. Lisäks tuol päivystyksessä jengi on tosi kannustavaa ja kaikki on valmiita ohjaamaan ja neuvomaan, myös lääkärit ja laitoshuoltajat. Ei pelkästään mul oo kerrankin hyvä oma ohjaaja, vaan kaikki keiden kanssa viime viikollakin perehdyin oli super aktiivisia ja oikeesti anto mulle monia tilaisuuksia nähä uutta ja tehdä juttuja ite. Ihan toista, mihin Jyppilässä totuin... :)

No mitä toi ite harkka sit on ollu... Kyllähän mä edelliseenki tekstiin laitoin sen, et kiire ja hätä ja apua-apua. No. Kertaakaan ei oo viel ollu kiire. Kahtena iltana oli jopa tylsää, kun ei ollu potilaita. Toisaalta sit on kyllä päiviä, kun tekeminen ei lopu ja potilaita menee ja tulee aika vauhdilla. Tänään oli semmonen päivä, ja tajusin sen vasta noin klo 13 kun maha murisi, et joo kerkeisköhän sitä syömäänkin tänään! Et tänään oli kyl kiva päivä harkassa. Toivottavasti näitä tulee lisää :) Mutta siis tarkkailussa seurataan vitaaleja, tilataan labroja ja muita tutkimuksia, kanyloidaan, katetroidaan, lääkitään, jutellaan, ... , ihan perus hoitotyötä! Sit hätäpotilaat on erikseen, niistä mul ei oo viel kokemusta. Samoin aulahoitajan työ on suht hämärän peitossa, vaik käytiin tutustumassa niidenki reviiriin pikasesti. Anyway, ei mitään ydinfysiikkaa kun vaan oppii tavoille!

Sit viel yks mieltä ylentävä juttu oli viime viikolla! Mähän siis meen kevään vikana harkkana sinne lasten ja nuorten syöpätaudeille niin sain sieltä sähköpostia osastonhoitajalta. En ollu muistanu täydentää jobstepis mun cv:tä, niin hän kyseli et mitä harjotteluja oon tehnyt. Lisäks hän oli tosi kiinnostunut, et miks mä haluan just sinne harkkaan ja miten päädyin Jyväskylästä (lol, oikeesti Vantaalta.....) Helsinkiin harkkaan. Sit vielä kirjotti, et virallinen info tulee paria viikkoa ennen harkkaa, mutta haluaa jo nyt toivottaa mut lämpimästi tervetulleeksi heille harjotteluun. SIIS?? Voinkohan enää levollisemmin mielin odottaa jotain noinkin rankalta kuulostavaa harkkaa :) JKL, ota mallia.

ps. Jorvissa on ihan älyttömän hyvät kasvissafkat. Jos joka paikas ois noin hyvät kasvispöperöt, voisin luopuu lihasta helposti!!!! Ravioli-ravintolat, 5/5.

pps. JAMK tj90

lauantai 7. tammikuuta 2017

kohta ready

Pitkästä aikaa täällä! Oon miettiny monesti, et voi kun ois kirjotettavaa, mut en oo saanu aikaseks. Nyt. Koska tarttee päästä purkaa jännitystä kirjottamalla.

Eka nopee tsekkaus miten mun syksy meni. Eli koulua (laajavastuinen hoitotyö) oli lokakuun loppuun ja sit mul oli marraskuussa kotihoidon harkka ja joulukuuksi olin varannu Tampereelta terveyskeskuksesta sairaanhoitajan vastaanottoharkan. Sinne en menny, ku en pystyny muiden juttujen takii olee pois pkseudulta (enkä oikeesti ees halunnu järkätä sitä onnistumaan). Joten nyt noista perusharkoista enää se on edessä, muutenhan ei oo ku syventävät harkat!! Ja muuten syksy meni hyvin, sika nopeesti, mut oli ihan ok harkkakin kotihoidossa. Se vaan ei oo mun cup of tea mut oli se ihan ok. Ja tein muutamat rästitki pois alta syksyn aikana, et kyl meni ihan hyvin :D.

Syksyl myös piti valita toi suuntautuminen ja mä oon ihan pihalla. Aika selkeesti mul oli rajautunu, et mihin lähen, ja sit lopulta järki sanoi kumman valitsen. Meidän suuntaavien opintojen optima-työtila on ihan seko, enkä tiiä käytännös yhtään et mihin piti ilmottautua ja missä pitää olla ja monelta. Muuta ku 23.1. klo 8.15. 

Joka tapauksessa! Huomenna maanantaina 9.1. alotan siis ton mun vikan perusharkan ja se kyl tulee olee varmaan suht hasardia shittiä. Meen nimittäin Jorvin päivystykseen. CRAZY?!?! Mä? Päivystykseen?? Oon siis alusta asti ollut sitä mieltä, et mua ei oo luotu nopeisiin tilanteisiin hoitotyössä, ja nyt meen päivystykseen :D:D:D Noh saanpahan nyt harkan tehtyy tääl eteläs joten kaipa tuoki tossa menee.

Sit alkaaki vika 10 viikkoo koko mun opinnoissa. Viikolta 6 alkaa lasten ja nuorten hoitotyöhön syventävät harjottelut ja en voi vielkään oikein tajuta kuinka hiton hyvät harkkapaikat mä sain. Meen vastasyntyneiden teholle (taas <3) ja sit lasten ja nuorten syöpä- ja veritautiosastolle. Tulee olee niin opettavaiset vikat viikot et ei mitään järkee. Mut odotan silti tosi innolla noita harkkoja! Haastan itteni nimittäin ihan täysillä henkisesti tos hommas.

Telkkaris tuli täl viikol Elossa24h -sarja, ja siin oli pieni tyttö, joka meni leikkaukseen ja häntä pelotti kovasti vaikka isi oli vieressä, niin mä pillitin kotona ku katoin sitä ja mietin, et voi luoja minkä valitsinkaan, ku en kestä ku telkkaris lapsi itkee ja pelkää ni mitenkäs sit kun oon ite tossa lapsen vieres paikan päällä? No. Itken jos itkettää. Kai se niin menee.

Mut tosta vastaanottoharkasta... En ees tiiä mikä mua silleen jännittää. Oon pohtinu tätä paljon ja mul kyllä on ihan hyvii syitä miks voinkin jännittää: viimeks kun olin sairaalas harkassa, ni oli vuos 2016 ja olikohan kuukausi toukokuu. Eli aikaa on kulunut sairaalaympäristöstä jo jonkin verran. Toisena merkittävänä tekijänä on tietty Jorvi. Vieras talo, vieras ympäristö! Oon ollu Jorvis kahdesti elämässäni: ekan kerran moikkaamas mun joukkuekaveria kun hän sairastu diabetekseen vuonna 2007 (??) ja tokan kerran vuonna 2013 kun hyvästelin mummon. Jep. Sit must kyl sekin vaikuttaa harkan alkuun, et tää on eka harkka, kun en oikeesti tiiä ketään kaverii joka tulis samaan paikkaan! Aiemmin oon ollu aina jonku luokkalaisen kaa vähintää samal harkkajaksolla vaik ei oiskaan ollu samalla osastolla. Nyt -- tiiän, et muita opiskelijoita tulee -- en tunne ketään. (Joo, mul onkin sikana vaikeuksii tutustuu uusiin ihmisiin.... :P). 

No mutta kuitenkin. Jännittää enemmän kun aiemmin. Mut kyl se varmasti siitä! Tulee tosi tiukka kevät kalenterin osalta, kun 14 viikkoo harkkaa + käynnit Jyväskylässä aluks aika tiuhaan + 31 sarjapeliä + treenit x3/vko. Että ei varmaan tuu tylsää :D

Myös jos tätä tahtia kirjottelen blogiin, ni ehkä ens kerralla oon jo valmis! Ei vaan kyl mä koitan tsemppaa, tää on nii hyvä tapa purkaa tunteita ja muutenki sisältöä ainakin pitäis irrota nyt tonne pääsiäiseen asti joka viikolle oman postauksen verran. Eri asia ehinkö, mut koitan skarppaa.
Tsemppii kevääseen kaikki!! Mä oon ihan kohta valmis!!