Tää on mun arkee

Robin Packalen sanoo kans tollee. Ainakin sen instagram profiilissa.

Ajattelin nyt tähän mun opiskeluaiheiseen blogiin tuoda sitä mun opiskelijan arkeekin vähän. En tiedä lukeeks tätä edes muut kun my homie Anna, mutta jos nyt joku muukin lukee niin kiva kiva!

Opiskelijoiden vissiin ei kuuluis käyttää sanaa vapaapäivä. Jos koulua ei satu olemaan, niin se on etätyöskentelypäivä. Eli 8-16 opiskelua omatoimisesti. Well... Mulla noi etäpäivät kuluu kyllä ihan toisin, niin ahkera kun oon tässä opiskelussa. (Kiitos iskä Netflixistä!)

No mitä mä sit teen?
Se on oikeesti hyvä kysymys, on aika katsoa peiliin ja miettiä, mitä mä teen mun vapaa-ajalla. Maanantait ja tiistait on ollu tähän asti etätyöpäiviä, joten oon muutaman viikon alun viettänyt kotopuolessa ja tullut Jykylään vasta tiistaina niin, että kerkeen koristreeneihin illalla. Tiistai-illat menee siis koriksessa. Keskiviikot on olleet yleensä vapaailtoja (kuten nytkin, ah), jolloin varmaan kannattais käyttää aika hyödyks ja tehä koulujuttuja. Torstaisin ja perjantaisin oon taas koristreeneissä illat, joten sekin ajankäyttöongelma on ratkaistu! Kaikki luppoaika noissa väleissä menee sit pyykkiä pesten, päiväuniin, ruuanlaitossa tai johonkin muuhun oleelliseen. 

Musta vähän tuntuu, että en oikein elä semmosta opiskelijaelämää, mistä puhutaan. Mä en oikein biletä, en ryyppää (uskokaa tai älkää, en pidä erityisemmin alkoholista), en käytä kaikkea aikaani vaan opparin miettimiseen tai koulutehtävien tekoon. Mä kyllä tapaan kavereita, mut en kyl turhan usein. Mutta ei se mua vaivaa. Musta on ihan kiva silloin tällöin käydä jossain, ja eipähän vähäiset pennosetkaan kulu ainakaan juhlimiseen. Ja mä oon ihan tyytyväinen koulupäivän aikana tapahtuneisiin sosiaalisiin kanssakäymisiin.

Loppuvuosi (hahahhaaa enää reilu kolme viikkoooo) tuleekin olee sitte niin täysi, että laskin just kalenterista, että mulla on tän illan jälkeen enää kaks vapaapäivää ja yks vapaailta ennen joulua. Ja tän kaiken harkan ja koulun ja treenien ohella pitäis vielä tehä kaikenmaailman kirjallisia tehtäviä. No, onneks vuorokaudessa on 24 tuntia. Toivottavasti se riittää. Nukutaan sit viimeistään jouluna!

Ja tässä nyt jotain mun arkikuvia. Näyttääkö mielenkiintoselta? No, ei mustakaan. Tää on mun arkee.

Pikkasen alko sataa kun poljin kaupungin läpi treeneistä kotiin.....

Mun perus ilta: kynttilöitä ja viltti ja netflix. <3

Mun perus kotiasu. JumpIn !!!!

Harkkaa ja projektia ja stressiä

Jos joku kysyis multa just nyt, että tykkäätkö koulunkäynnistä, niin vastaisin että en.
Oon ollut aina kouluihminen, tykkään aikatauluista ja rutiineista, säännöllisestä ja suunnitellusta arjesta.
Mutta. 
Okei, ennen kun alotan, parannusta on tapahtunut sikana, aikataulut on kutakuinkin pitäneet nyt syksyllä.
Mutta.
Tällä hetkellä mua ei vois enempää turhauttaa aikataulut, kellonajat, päivämäärät ja niiden sopiminen ja selvittäminen ja ARGH. (Joku vois sanoa, että oon stressaantunut.)

Mut valittiin pakotettiin projektijohtajaksi (kiitos Anna), ja meillä on ihan hanuriprojekti mun mielestä. En lähe avaamaan sitä yhtään enempää, mutta siihen liittyy tosi paljon aikataulutusta yms, ja meidän tiimi ei oo mikään paras näissä aikataulujen järjestämisissä, koska kaikilla on jo kalenterit täynnä. Pitkin tätä projektia oon saanut lähes päivittäin kuulla yllättäviä asioita, että ahaa, tommonenkin pitäis ja joo, sit ois vielä tommonen ja niin, kun ton voi tehdä vain tällä tavalla. Oon tosi kärsivällinen ihminen, mutta oon ollut viimeisen kuukauden niin raivon partaalla koko ajan, että kun joku sanoo sanan asiakastyytyväisyyskysely, niin meinaan purskahtaa itkuun.
Projekti on oikeesti jo kohta melkein loppusuoralla, eli itse toteutus on jäljellä. Sen jälkeen oon kyllä leikisti kuuro ja sokea ja mykkä, jos tulee vielä jotain mukavia ylläreitä liittyen tähän... Ja joo, never say never, mutta mä en kyllä enää koskaan lähde projektipäälliköksi, jos projekti ei oo kokonaan tiimin suunnittelema aasta ööhön.

Tässä samanaikaisesti on myös kotihoidon harkka meneillään, ja tiistaina mulla nousi pakokauhu. Mä en ehdi tehdä sitä harkkaa. Mä en ehdi. Tosiasiassa varmaan kyllä ehdin tosi hyvin, mutta kun jätin sen tietoisesti näin loppuvuodelle, ja koulua on jäljellä viisi viikkoa, niin kyllä tässä pieni paniikinpoikanen vilistää silmissä. Mutta kyllä mä ehdin.

Toinen harkkajuttu, varattiin Jobstepin kautta eilen harkkapaikat ens keväälle (eli kesälle)... Pääsin kyllä just sinne minne halusinkin, ja oon siitä tosi ilonen! Harmittaa vaan sikana, kun se on kuitenkin neljän viikon harkka, loma-ajalla periaatteessa, niin sen ajan olis voinut tehdä töitä jossain paikassa, mistä maksetaankin. Eikä siinä vielä edes kaikki, nimittäin elokuussa tehdään sit toinen harkka pitkänä, ja sekin on loma-aikana. Käytännössä jos haluan siis ens kesänä lomailla, niin sit en tienaa pennin hyörylää.
I <3 JAMK.


Kuitenkin, ensimmäinen opiskeluvuosi on viittä viikkoa vaille done, että ihan ok mielellä edelleen. Oikeesti, vuosi Jyväskylässä? Jesus.