perjantai 20. toukokuuta 2016

STOP

Tää koko viikko on menny ihan perseelleen. 

Mulla on viimeset kuus viikkoa ollu harkkaa sairaalan homeisimmissa osissa, ja se on verottanu aika kovasti. 

Altistuin homeelle 2013 syksyllä, kun olin töissä semmosessa koulussa, joka oli purkutuomion saanut juurikin sisäilmaongelmien takia. Sillon oireilin niin, että olin ma, ti ja ke normaalisti töissä, ke illalla nousi kuume ja olin loppuviikon pois. Tätä jatkui useampana viikkona.

Jamkin vanha hyvi-kampus Puistokadulla oli toinen, missä aloin oireilemaan heti 2014 tammikuussa. Oli ihan tosi vaikee keskittyä luennoilla, kun päätä särki jo noin vartin sisätiloissa olemisen jälkeen. Puistokadulta muutettiin kesän aikana pois, koska niin moni oireili sisäilmasta.

2015 keväällä rupesin oireilemaan omassa kodissani Kuokkalassa. Meidän vessan seinä oli täynnä mustaa pilkkua (joka edelleen Koasin mielestä oli vain likaa), ja sillonkin oireet oli päänsärky, kuume ja uutena tuttavuutena kohtasin muutaman kerran migreeninkin. Lähdin lähes joka viikonloppu etelään, jotta en ois yhtään ylimääräisä aikaa siinä kämpässä. Sielläkin oireet alkoi nopeimmillaan vartissa, ja kuume nousi alle puolessa tunnissa.

Pitkiin aikoihin en kärsinyt oikeestaan missään sisäilmaongelmista, mitä nyt joskus treeneissä huomasin, että koulujen liikkasalit ei ehkä oo ihan niitä ilmanlaadultaan puhtaimpia paikkoja. Nyt sitten tää kevät, kohta kolme kuukautta keskussairaalalla, alkaa ottaa yliotetta musta. Migreeneitä mulla siis ei todellakaan usein oo, ehkä kahdesti elämässäni oon joutunut taipumaan sille, mutta nyt kuuden viimeisen viikon aikana mulla on ollut neljä migreeniä (en tiedä onko ne migreenejä vai ei, mutta ihan älytön päänsärky). Viime viikolla heti toisena päivänä naisten poliharkassa jouduin jäämään kotiin nukkumaan migreeniä pois. Tällä viikolla mä oon ollut ainoastaan maanantaina harkassa, koska tiistaina nousi kuume ja se on kiusannut mua aina tähän päivään asti.

En tietenkään oo varma, mistä mun oireilut johtuu, mutta 1+1. Tää kuume kylläkin vahvasti vaikuttaa siltä, että kroppa sanoo stop. Oon kuitenkin sykkiny tänä keväänä aika paljon joka osa-alueella, ja tälleen on käyny ennenkin että en huilaa tarpeeks ja sit yhtäkkii oon todella kipee. Esim. viime kesänä kävi just samalla tavalla, ja olinkin kipee ekan viikon Englannissa.

video


video
Video throwbackit viime kesältä, kun iski täysstoppi kroppaan...

Joka aamu oon herännyt 5.50 valmiina lähtee harkkaan ja todennu, että ei oo voimia. Myöskin iltaisin oon buranan voimilla mennyt nukkumaan ja toivonut, että kuume ei nouse. Yöt on menny aika huonosti, ja vasta viime yönä nukuin oikeesti hyvin ja sikeesti aamuun asti. Josko se tästä... Aamuisin oon sitten soittanu aina mun ohjaavalle opettajalle (joka on myös apulaisosastonhoitaja), ja ilmottanut että enpä vielä tänäänkään pääse paikalle. Tänään hän sit sanoi, et oli soittanut toiselle opettajalle ja kysynyt, mitä näiden tuntien kanssa tehdään, niin siirrän nää korvattavat tunnit johonkin toiseen harkkaan. Huh. Ei enempää kirjallisia tehtäviä! Mutta ens viikko ois ihan kiva pystyy tekee kokonaan, kun näitä harkkapäiviä on muutenkin tullu tehtyä tosi vähän. Ja vaikka en suoranaisesti tosta harkasta ihan älyttömästi tykkääkään, niin ne ihmiset on tosi kivoja, ja kyl harkka on aina harkka, voittaa kotona makoilun 6-0. 

No mut pää pystyyn ja asenne ratkasee. Koht on oikeesti kesäki ja kaikkee!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti