VSO 2/4

Hei taas.

Viikko on vierähtänyt taas ja oikeestaan puolessa välissä ekaa harkkaa ollaan! Tuntimäärienkin suhteen, siit oon aika ilonen, koska missasin kuitenki ekalla viikolla ne kaks päivää heti alkuun kun olin kipee.

Tää viikko on tuntunut ihan mielettömän pitkältä. On tapahtunut niin sikana kaikkee ja joka päivä tapahtuu yllättävän paljon, vaik aluks tuntui et eihän tuolla tehä mitään. Kyllä tehään! Ja nyt ku on silleen tottunu, nii osaa myös kehitellä muita hommia siks ajaks kun vanhemmat on osastolla.

Alkuviikko oli kyl vähän vaikee, mul oli kahtena päivänä peräkkäin ihan suoraan sanottuna perseestä olevat ohjaajat. Eihän se nyt mun syy oo, että mun ohjaajat ei oo töissä ja joudun ottaa kenen sattuu mukaan vuoroja. Mutta tuntui kyl just siltä, että mun syy se on. Sain kaikesta mitä tein, paskaa palautetta, ja kun toinen niist ohjaajista kysy mun tavoitteita (OK – kiva että kysyi, mut tavallaan ne ei kyl kuulu hänelle kun ei oo mun oma ohjaaja), niin kun sanoin muutamia mitä oon miettinyt, niin sain vaan vastaukseks että no noi on kyllä aika huonoja tavotteita. JEP. Mul meinas itku tulla, ja ku selitin kaikkee että nii oon nyt ollu useemman kerran harkassa ilman ohjaajia että oon jo tottunu et oon heittopussina yms niin en kyl saanut minkäänlaist ymmärrystä. Blaah, oli vaan tosi rankat päivät ja oli itku herkässä. Mut ne oli yksittäiset keissit, se siitä! Etiäppäi!

Nyt pari viime päivää oon ollut tosi kivojen ohjaajien kaa, yks niistä jäi just lomalle HÖH ja yks tekee tässä lähipäivinä nyt öitä. Itekin olin eilen elämäni ekassa yövuorossa ja oli kyllä silleen hyvä kokemus. Sai ihanan paljon hoitaa vauveleita, kun ei niit vanhempia ollu siellä! Mutta pitkältä tuntui viimenen tunti :D. Onneks sain vielä kyydin kotiin siltä mun ohjaajalta kun se asuu tässä aika lähellä. Mutta tosi pienillä unilla on tää päivä menty, koska huomenna pitää jo mennä iltaan niin rytmi piti saada heti käännettyä takasin. Mul olis ollu toinenki yövuoro ens viikolla perjantaina, mut meidän pitää lähtee sinne Lapualle jo kuudelta lauantaina, niin en sit pystykään tekee yötä. Eli ens viikko on neljä aamuu + se lauantain tappoherätys.......... Onneks kelloi käännetään, nii on aikasemmin jo valosaa, auttaa heräämisissä! :)

Tää on eka pääsiäinen, kun oon yksin enkä perheen kanssa. Jännä, et en oo ikävöinyt kotiin tosi pitkään aikaan, mut kun tietää että muut on siellä yhessä saman ruokapöyän ääressä niin meinas taas itku tulla! Soitin äidille ja iskälle niin ikävä lievitty. Mut kyllä iskä oli taas niin hyvän(näkösen) menun laatinu kotopuolessa, et harmitti senkin puolest etten päässy pääsiäisruokailulle mukaan! xD Tein mä omat pääsiäispöperöt ja jumaleissön et tuliki hyvää. :) :) :)

Noi kuvat on siis iskän tekemistä ruuista. Pääruokana oli melkein samanlainen annos kun mulla, mut siitä ei oo kuvaa... Alla on mun tekemät pöperöt, ai että kuulkaas kun oli hyvvee! Ja tos valmistamises meni ehkä 20 minuuttii, kun pilkoin sipulit ja paprikat ja munakoison ja pistin biffin pannulle. Avot.

No mutta, vielä huomenna ilta ja sit maanantaina huilataan taas! Kolmas viikko käynnistyy tässä aivan näillä näppäimillä! Mukavaa pidennettyä viikonloppua niille, keillä se oikeesti on! Nyt jatkan ihanan Les Misin kattomista, yks parhaista musikaaleista ehdottomasti. Ja aika hyvä leffaversiokin kyl. Ok bye!