Erityisherkkä

Heipparallaa taas.

Tuntuu ihan kun oisin vasta kirjotellut tänne monia pätkiä tekstejä, mutta täähän on vasta kolmas teksti tän vuoden puolella. No joka tapauksessa, nyt taas tuli tarve kirjoitella!

Viime viikonlopun vietin Tampereella valmentajakoulutuksessa, ja majotuin mun serkkujen luona. Oon aina viihtynyt mun serkuilla tosi hyvin, ja pidän sitä jollain tapaa mun yhtenä kotina. Mul on ihan maailman parhaat serkut ja mahtava täti, ja nykyään fiilistellään sitä, kuinka meistä on kaikista kasvanut aikuisia ja meiän keskustelut on tosi asiapitoisia ja fiksuja. Usein jopa syvällisiäkin. Mä nautin ihan hirveesti semmosesta fiksusta keskustelusta ja ihmisten mielipiteiden kuuntelemisesta. Oon itekin melkoinen mielipiteen ilmaisija, ja tykkään myös kertoa jos oon jostain eri mieltä. En tee sitä ärsyttääkseni, vaan yleensä tiedostamattani myös saadakseni aikaan paremman keskustelun vähän laajemmasta näkökulmasta.

Mun täti lukee parhaillaan jotain kirjaa (miksen ottanut nimee ylös?!) jossa käsitellään luonteenpiirteitä. Vissiin ainakin. No kuitenkin, siinä oli semmonen testi, jossa testattiin, olenko erityisherkkä. Kysymyksiin vastattiin aina kyllä tai ei, ja kyllä-vastaukset oli siis ne merkittävät. Kysymyksiä/väittämiä oli muistaakseni parisenkymmentä, ja niissä kysyttiin muun muassa oletko tunnollinen, kaipaatko kotiin tultuasi omaa rauhaa, viihdytkö meluisissa paikoissa jne. Mut yllätti mun tulos. Kyllä, mä olen erityisherkkä. 

Miks se yllätti?

Mielestäni mä kyllä viihdyn meluisissakin paikoissa (koristreenit ja -pelit), enkä oo kovinkaan tunnollinen (esim. koulujutuissa aina en niinkään, mutta koriksessa sit taas oon todella tunnollinen). Mä nautin siisteydestä vaikka inhoon siivoomista ja huomaan ympärilläni olevat kauniit asiat jos silmä niihin sattuu osumaan.

Miksi se ei yllättänytkään?

Mä tunnistan kyllä, että kaipaan hirveesti yksinoloa, mun pitää saada olla yksin ja hiljaa päivän aikana ees jonkin aikaa. Mä en oikein tykkää meluisista paikoista enkä vilkkuvista valoista (klubit ja baarit). Mä jaksaisin keskustella hyvää keskustelua monta tuntia, tai kuunnella musiikkia päivät pitkät. Mä aistin herkästi muiden ihmisten fiilikset, ja pahotan mieleni, jos ne pahottaa mielen jostain mun eriävästä mielipiteestä. Mä otan vaikutuksia omaan tunnetilaani ympäriltä, vaikka en aina ees haluais... 

Ei siis oikeestaan yllättänytkään ollenkaan. En mä enää ihmettele, miks saatan joskus hermostua ihan tosi pienestä jutusta, jos on kauhee hulina päällä. Tai että mua ärsyttää, jos joku tulee treeneihin myöhässä tai supattaa luennolla, ja häiritsee mun ja myös muiden keskittymistä. Noi on kaikki erityisherkän piirteitä, ja nyt kun tiedostan sen, ymmärrän itseäni kauheesti paremmin. Ja samalla myös aika monia muitakin, esimerkiks vaikka ihan omassa perheessäni. 

Miks mä kirjotan tästä? 
Viime aikoina – päivinä, tunteina, minuutteina jopa – mä oon ollut ihan super ylianalysoiva. Esimerkkinä vaikka tänään, kun sain puhelun vakuutusyhtiöltä että maksusitoumus hyväksyttiin, mene pikaisesti magneettikuviin, niin mä tulkitsin sen heti niin että "äkkiä nyt kuvauksiin kun siellä on jotain pahasti pielessä ja mun jalka pitää leikata". Jälkeenpäin kun tätä ajattelen, niin voi hyvänen aika. Ei kai nyt vakuutusyhtiö tee kiireellisiä tutkimus- ja toimenpidepäätöksiä? (correct me if I'm wrong!! :D) Ja mitä jos ne kuvat halutaankin ottaa ihan vaan siks, että tsekataan että ei tarvii leikkausta? Taas ylianalysoin, mutta kyllä mua jännittääkin, et mitä käy.
Toinen juttu oli nyt loppuopintojen harkat, mistä alotin kauheen myllyn pääni sisällä. Mähän siis oon jo ihan varma, että en valmistu ajallaan, koska en pääse mihinkään harjotteluun pkseudulla. Näin. 

Tääkin kaikki liittyy ihan suoraan siihen, että mä haluan valmistua ajoissa. Ja se on tunnollisuutta. Ja se taas on erityisherkän yksi piirre, joka aiheuttaa paineita ja stressiä mulle suoriutua kaikista tehtävistä kunnolla.
Jos mun jalka operoidaan, niin miten se vaikuttaa opintoihin ja harjotteluihin?
Jos en pääse harjoitteluun, niin miten se vaikuttaa opintoihin?
Mmm. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, miten itse ajattelisi vastaavassa tilanteessa.

Joka tapauksessa! Musta on tosi tärkeää tutkiskella ja opetella tuntemaan itsensä. Mitä mä ajattelen ja miksi, miksi tunnen näin ja miksi pohdin asioita niin syvästi? Nää on asioita, mitkä mua kiinnostaa ja jollain tasolla haluan itseäni kehittää näiden ajatusten äärellä.

Niin ja hei, jos oot englanninkielen osaaja, ja kiinnostaa tehdä testi erityisherkkyydestä, niin se löytyy TÄÄLTÄ. Tismalleen sama, jonka itse tein, mut toki vaan nyt tässä kielenä on englanti.

Eipä nyt muuta tällä kertaa. Muistakaa ystäviänne sunnuntaina ❤️