Ensinnäkin aika kreisii, et tää blogi on edelleenkin elossa, mä kun aattelin, et tää varmaan tulee hiipuu aika nopeesti heti alkuun! Mut ei, tääl sitä kirjotellaan ja vielpä aika hyvä tahti on ollu julkaisemisessa vaikka ite sanonki.
No mut joo. Siis vitsi! Onpa jotenki tosi hyvä fiilis. Mul koitti tänään paluu
No mitä mä kelailen nyt ja tulevasta.
Kyl mä taas ihan innolla alottelen opintoja. Tält vuodelt, kolmannelt opiskeluvuodelt mä ootan sellast niinki oleellista juttua kun oman itseni löytäminen. Sil meinaan, että en tunne oloani täl hetkel varmaks siitä, mitä mä haluun tehä vuodest 2018 alkaen ja siit eteenpäin. Et jotenkin kyl toivon, et tän vuoden aikana alkais pikkuhiljaa selkeytyy se oma juttu ja et millä hoitoalan osa-alueella (jos millään) mä haluun tehä duunia.
Tää kevät tulee olee myös aika varmasti vähään aikaan viimenen koutsikausi, tai ainakin vähintää semmonen koe, et miten selviydyn koriksesta kun samaan aikaan oon harkassa. Toisaalt tajusin just, et mitä hittoo. Kylhän siis muutki koutsit tekee duunii päivät ja menee illaks treeneihi :-D joo. No mut anyway, keväisin on yleensä tärkeemmät matsit ja kivoja turnauksia, et pitää kattoo miten tää menee ajatellen jatkoja, et pystynkö jatkaa valmentamista viel seuraavalki kaudella. Toivottavasti pystyn!
Pienii paineita mulle asettaa kesä ja kesätyöt. Mä oon kaks viimest kesää siivonnu lentokentäl ja oon tahkonu sielt kyl hyvää kredittii tilille. Mut ihan ku mä pääsisin mihinkää duuniin valmistuttuani jos mun cv:s ei oo yhtään hoitoalan duunii. Et nyt on niinku päästävä jo hoitoalalle, ja mä oon tosi nirso, nii mua pikkasen jännittää tää työnhaku... Mielessä tosiaan on se viime kesän Englannin reissu myös, et voisko sinne päästä taas jokskuks ajaks. Eka ehkä pitäis varmistaa joku oikee duuni ennenkö sitä voi suunnitella, kun sellasel taskurahal ei meinaan kauheesti vuokria maksella...
Just nyt mitä mä aattelen? Mun sormet ja nenänpää on jäässä. Tääl mun kotona on tosi kylmä, koska mun huoneen tuuletusikkuna ei oo kovinkaa tiivis ja sielt tuulee niin et mun verho heiluu. Tungin ikkunan päälle sukkia, teippasin yläreunan ja työnsin ikkunaa tiukemmin kiinni, mut edelleen täällä on tosi kylmä. Oispa vaik kissa lämmittämässä. Tai kävis mulle poikaystäväki lämmittäjäks. Täl hetkel tyydyn villasukkiin ja peittoon. Käyhän nekin tietysti! Yleisfiilis on tosi hyvä, vähän meinas alkaa itkettää, kun katoin Downton Abbeyn viimesen jakson. Purin laukut kaappeihin ja söin äidin tuoman pullan pakastimesta. Maksoin laskut (JOO TOTA maksoko muillakin se hampaanpoisto jumalauta KAHEKSANKYT euroo???) ja nyt kerrankin oikeesti aion pitää budjetistani kiinni, en aio ostaa mitään ylimäärästä koska muistan edelleen elävästi viime kesäkuun kauhun viikot kun olin oikeesti ihan vitun rahaton......... nolottaa edelleen.
Kelasin myös, et voisin tehä tälle vuodelle semmosen bucket listin, koska yhten päivän mietiskelin itteeni. Mä oon tosi tylsä! Semmonen harkitseva ja "järkevä". En kauheesti tee mitää yllättävää tai repäse missään asiassa. Enkä tarkota et mun pitäis olla semmonen yolottaja ja tarttuu jokaisee heittoon, mut idealla et voisin ottaa vähä rennommin, come on tää on opiskelijaelämää ja näist vuosist pitäis puhuu kiikkutuolis lapsenlapsille! Mul ei täl hetkel oo ihan kauheesti mitää siistei stoorei kerrottavana :---D Joten nyt skarppaan!! En tee mitää bucket listii ettei mee liian viralliseks ja pelleilyks, mut voisin koittaa elää vähän enemmän tänä vuonna. (Toi ei sit ollu uuden vuoden lupaus.)
No joo – näillä jorinoilla käynnistyy taas uusi vuosi!
2016 I'm ready for you.
Tästä FIILISBIISI EOOO!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti