2015 – kiitos

Vitsi on menny taas yksi vuosi nopeesti. 

Vuosi alko koulun puolesta hyvin tiiviisti. Oli kansanterveyshoitotyötä, mielenterveys-, päihde- ja kriisihoitotyötä ja ne molemmat kuormitti aika paljon. Oli oikeestaan tosi paljon tekemistä. 

Koulun ulkopuolellakin vuosi alkoi melko rähinällä, kun heti toisena päivänä tammikuuta mun veljille ja mulle kerrottiin, että äiti ja iskä eroo. Se kyllä ei mua yllättänyt, mutta olihan siinä tietysti aika paljon sulateltavaa. 

©Anu

Helmikuussa muistaakseni koulussa harjoteltiin kanylointi ja verinäytteenotto! Muuten ei kai tapahtunut mitään ihmeitä. Muistan, et kävin pääni sisällä kauheeta sotaa siitä, kuinka olin asettunu Jyväskylään, enkä meinannu hyväksyä sitä. Oli jotenkin tosi outo fiilis, kun Jyväskylään oliki kiva palata ja viihdyin siellä ekoja kertoja oikeesti tosi hyvin.

Maaliskuussa mä en ees muista mitä koulussa oli. Ainakin jossain vaiheessa kevättä tehtiin pelkästään kaikkia ärsyttäviä ryhmätöitä: valmisteltiin treenejä ja tehtiin avointa oppimismateriaalia. 

Maaliskuussa myös raivosin KOASille, koska mun kämpäs oli hometta eikä ne suostunut tekee asialle mitään. Sit ainoo vaihtoehto olikin, et muutan pois. Se oli kyllä tosi hyvä juttu. Siis että muutin. Tuhannesti kivempi kämppäkin. Mut se muutto oli vasta siis huhtikuun alussa, vaikka tieto muutosta pelastikin koko maaliskuun! Yks pelastaja maaliskuussa oli myös Katy Perry. (!!!!) 

©Eeva

Huhtikuukin on jotenkin aika hämärän peitossa. Niinku mitä sillon oli erilaista kun maaliskuussa? No ainakin sillon mua alko jännittää sikana se toukokuun harkka.

Toukokuussa sit oli aika vaihtaa oppikirjat siihen käytäntöön ja vitsi mä tykkäsin sisätautiharkasta! Totta kai sitä jännitti, mutta se oli tosi kiva ja opettavainen harkka. Toukokuussa ravasin kyllä joka viikonloppu etelään, ja yks elämäni hienoimmista konserteista, missä oon saanut olla mukana oli sillon. Mun lukion kamarikuoro täytti 50, ja se juhlakonsertti oli tosi hieno. Samoin toukokuun lopulla vietettiin kummituksen ylioppilasjuhlia.

Kesällä olin tietysti töissä, mutta paras "kesätyöni" tähän mennessä oli kyllä tänä vuonna! Jopa niin kiva, että ajattelin kysellä, josko kesä au pairille ois käyttöä ens kesänäkin. Ihana paikka, ihanat lapset, ihana perhe. Saan vieläkin niin paljon iloa ja voimaa, kun mietin niitä hetkiä mun poitsujen kanssa. <3 Sitä paitsi Englanti haloooo. Enpä keksi parempaa.
Kesällä myös oli legendaarinen Ruissi, joka oli ehkä tänä kesänä pieniä häiriötekijöitä lukuun ottamatta yks parhaista. 

©Sami

Syksy alko taas sitten elokuun lopulla, kun opinnot jatkui mielenterveys-, päihde- ja kriisihoitotyön harkalla. Kuus viikkoa tuntui kyl tosi pitkältä ajatuksena, mutta sekin vaan hujahti. Et yhtäkkiä oliki jo lokakuu. Sekin oli kyl tosi kiva harkka, vaikkakin aika erilainen kun monella muulla oli tää sama harkka ollu. Mutta tajusin myös, että kaipaan enemmän tekemistä, kun tuolla tuntui menevän istuskeluksi turhan usein. Mutta kyllä mä viihdyn siellä kentillä paremmin kun koulussa, must say! Elokuulta pitää viel nostaa yks tärkee päivämäärä, kun tuli Annan ja mun ystävyyttä täyteen 10 vuotta. Kreisii kyl. 

Apua nyt kun mietin lokakuuta, siis siitähän on sika vähän aikaa!! Tää vuosi on todellakin menny niiiin nopeesti. Koulussa meillä alko perhehoitotyö ja gerontologia sekä opparin tekeminen boostaantui. Koulun ulkopuolella tapahtui aika paljon, oli appro ja synttärit ja syysloma ja käytiin Ruotsissa ja joo, kauheen nopeesti sekin kuukausi vaan meni. 

Marraskuu alko koulun puolelta olee jo tiukempi. Nääkin opintojaksot oli tosi työllistävät, mut oli mielenkiintosta niin jaksoi kyl tehdä! Kaikis laboraatioissa oli mukana vauvanukkeja, ja ne kyllä pisti ihan villiksi. Miten niin vauvakuume? Vauvakuumetta ei kyl helpottanut, kun käytiin kylässä meiän yhdel luokkalaisella, joka sai keväällä pojan. Siis niin suloinen ja ihana poju, että en kestä!! Viime kuussa käytiin myös pikkuveljen kanssa tekemässä telkkaria (Megaposse) ja päästämässä Annin ja Marleenan kanssa pedot irti. Lisäks korispuolella käytiin kaks kertaa Oulussa pelaamassa, ja ne reissut oli kyl ihan sika hyvät.

Joulukuuta ei kauheesti ees koulun puolesta kerennyt käymään. Tai ainakin siltä se tuntui! Tenttejä, palautuspäiviä, ryhmätöitä... Kaikki meni kyl tosi hyvin, ja olin ajoissa jokaisen tehtävän kanssa. Välillä en meinannut uskoa, et ehdin valmistelee jokaisen työn ajoissa, mut hyvin kävi! Just eilen kattelin Asiolta mun tän syksyn "tuloksia" ja mietin, et miten ihmeessä tällä työmäärällä oon saanut noin hiton hyvät tulokset... Mä oon aina ollu kyllä semmonen, että ei kauheesti tartte tehä mitään ja silti opin ja saan hyvät arvosanat. Mutta koen sen joskus aika epäreiluks, et jotkut panostaa ihan sikana ja saa samat tulokset kun mä. Ei siis mua haittaa, mutta käy helpoks mulle! (Tähän iskä kommentoi, että welcome to the club :D)
Korispuolella joulukuu olikin yllättävän rankka, mutta onneks oli paljon kaikkee muuta menoa ja tekemistä, niin ei ehtinyt ihan liikaa murehtia korisongelmia. Kävin esim. Tampereella itsenäisyyspäivänä, sit vietettiin aito ja oikee tyttöjenilta Annin ja Marleenan kanssa, oli pikkujouluja ja joulukonsertteja, laatuaikaa serkun kanssa, jouluostoksia, yks saakelin hammasoperaatio (joka ei vieläkään oo jättänyt mua rauhaan) ja siis ihan tosi paljon kaikkea. 

Summa summarum: vuosi 2015 oli aika hyvä. En olis sillon 2.1.2015 uskonut, et tästä tulis näin hyvä vuosi, mutta lopulta kun kattoo isoo kuvaa niin joo. Oon taas tehnyt (onks toi tähän oikee sana?) sikana henkistä kasvua ja kehittymistä tänä vuonna, ja oikeesti huomasin, että tää hoitoala ei ehkä ookaan niin perseestä! Tän vuoden aikana oon saanut tosi paljon kehuja ja kommentteja siitä, että musta tulee hyvä hoitaja ja että oon oikeella alalla. Ehkä ne on ihan oikeessa. :)

Tosi paljon on tullut reissattua tän vuoden aikana! Nyt saatan hiljentyä vaan paikalleen vuoden viimeisen viikon ajaksi ja syödä PALJON. 

En vielä tiedä, mitä tästä joulusta tulee, enkä tiedä, missä ja miten vuosi vaihtuu mun osalta, mutta kiitos vuosi 2015 ja jokainen ihminen, joka on siihen liittynyt millään tavalla. Viettäkää rauhallinen ja rento joulu ja toivon jokaiselle onnea vuodelle 2016! Älkää tehkö turhia lupauksia. :)

-Riikka