No tuu jo loma

Mä oon aikamoinen koti-ikävöijä tyyppi. Mul tulee ikävä kotia, äitiä, iskää, veljiä ja kissoja ihan alta aikayksikön ja välillä vaan saatan purskahtaa itkuun, kun mietin perhettä. Se on mulle ihan normaalia, I can live with it.

Mä tulin takasi Jyväskylään loppiaisena. Sen jälkeen oon käyny kotona kaks kertaa, ehkä noin 40 tunnin ajan. Se on mulle ihan ennätys, et oon ollu Jyväskyläs niin kauan putkeen. Mä just mietin eilen illalla tätä, ja ansaitsen kyllä taputuksen olalle, et hyvä mä. En oo ihan kauheesti ees nyt kaivannu kotiin! Johtuu monesta syystä, mutta varmaan myös siitä, et koko ajan on tekemistä.

Tänään, 34 päivää myöhemmin, mulle iski tosi kova ikävä kotiin. Mä en malta odottaa ens viikon keskiviikkoa ja sitä, että kello lyö 17.30 ja koulu loppuu, ja mä voin lähteä kohti etelää. Onneks, ONNEKS loma alkaa jo ens viikon keskiviikkona. 

Melkein jo mietin, et mitä kaikkii vaatteita pakkaan puolekstoista viikoks mukaan kotiin. Ku mitä jos meenki laskettelee? Tai lenkille? Kaikkeen pitäis vaa varautuu. Toisaalta, meen kotiin. Enköhän mä pärjää. 

hahaa vähä vois treenaa lisää xd (eikä nää lenkkikamat niin paljoo tilaa laukus vie)

Loppuun vielä ihana talvimaisema Jyväsjärveltä! Hyvää alkanutta viikkoa!